Viikkoni kuvina

Ajattelin tehdä sunnuntain ratoksi tällaisen hieman erilaisen postauksen. Monet ovat ilmaisseet halunsa nähdä hieman toista näkökulmaa elämästäni ja kuulla mitä arkisin teen. Olen ajatellut, etteivät elämäni tapahtumat ole kovin kiinnostavia, mutta ehkä se aina itsestä tuntuu siltä 🙂
Alkuviikon olin Helsingissä poikaystäväni luona, joten maantieteellinen sijaintini oli sopiva blogikollegan koiraotusten tervehtimiseen. Kiitos vain Marille chihuterapiasta! Myös toinen ihana bloggaaja oli mukanani, nimittäin aina yhtä aurinkoinen Ilona. Yhdessä keksimme ehkä sata uutta lempinimeä chihuperheen uudelle lainajäsenelle ja intoilimme Marin kosmetiikkavarantojen äärellä. On aivan äärettömän ihanaa, että olen saanut tämän harrastuksen kautta tutustua mitä mahtavimpiin tyyppeihin!

 

Ei näistä söpöläisistä vaan voi olla liikaa kuvia! Parasta on, että karvatassuilla on ihka omat häshtägit. Lyyli (musta), Kerttu (keltainen), Siiri (keltaharmaa) ja Nano (pulla) ovatkin aikamoisia somejulkkiksia.

 

Tiistaina vastaanotin tilaukseni puhelinkuorista ja tunsin niitä puhelimeeni sovitellessani aika nykyaikaiseksi. Tai no, olen sitä ikäluokkaa joka muistaa miten vanhoja kunnon Nokia 3310:n irtokuoria tuunattiin persoonallisemmiksi kynsilakalla, tarroilla ja glitterillä. Oli muuten vähän erilaisia kuvaviestejä kännykässä siihen aikaan! Kuinka moni muistaa erikseen tilatut taustakuvat (joiden koko oli noin viidesosa näytöstä) ja näytönsäästäjät? Erityisen suosittu oli lentävä sydän ja erilaiset nasevat lauseet. Värinäytöistä vasta unelmoitiin ja matopeliennätyksistä oli kova kilpailu.

 

 

Tiistaina sain mieluisan lähetyksen myös Glorialta uusimman lehden ja Kaunis Gloria -liitteen muodossa (blogin kautta siis ilmaiseksi sain). Tämä aiemmin kohua herättänyt liite on nyt saanut sisälleen runsaasti toimituksellista sisältöä ja mikä harvinaista, myös pari kauneusaiheista vinkkiä jotka olivat myös minulle uusia!

Kynsiä koristelin niin ikään postissa saapuneilla pitsi-decaleilla. Mahtava ja helppo koristelutapa!

 

Keskiviikkoaamu ja -päivä olivat supertylsiä. Vietin ne nimittäin yliopistolla kirjoittaen tutkimussuunnitelmaa, viime tingassa kuten minulle on tapana. Paniikissa aherrus on rasittavaa, mutta kieltämättä tuotteliasta. Lopputulos ei kylläkään millään kriteerillä ollut kovin edustava.

 

 

Iltaa kohden fiilis kuitenkin parani, kun pääsin katsomaan tämän vuoden NääsPeksiä. NääsPeksi on se opiskelijateatteriproggis, josta olen joskus ohimennen täällä maininnut: olen ollut mukana melkein joka osa-alueessa näyttelemistä ja tuottamista myöten. Myös maskeerauksesta olen oppinut paljon juuri tämän produktion aikana. NääsPeksin aihe on tänä vuonna Ruutia ja ristipistoja, tarina 1850-luvun seurapiireistä Jane Austenin tyyliin höystettynä huumorilla, improvisaatiolla, tanssilla ja musiikilla.

 

Torstaina lähdin yllä näkyvässä asussa yliopistolle. Kylmä oli, mutta parkatakku piti lämpimänä. Jäin iltaan asti tekemään hommia ja palatessani kotiin, oli näin suloinen lappu ilmestynyt rappumme ilmoitustaululle. Kenties joltain pudonnut?

 

Perjantaina puuhasin uusiksi manikyyrini ja tuskailin kuivien ja haavaisten kynsinauhojeni kanssa. Mikä siinä on, ettei käsiä tule hoidettua talvella yhtään niin hyvin kuin pitäisi??
Oikeastaan manikyyrin värit näkyvät jo torstain kuvassa, mutta pari kynttä piti omien tötöilyjeni takia tehdä uusiksi vielä perjantaina.

 

Perjantaina lavastin myös kuvausolosuhteet parvekkeelle ja kuvasin parit juuri saapuneet uutuudet. Luonnonkosmetiikan saralta on siis luvassa jatkossa monta juttua!

 

 

Illalla matkasin Onnibussilla Helsinkiin ja poikaystäväni huomasi, että silmälasini ovat täynnä glitteriä. Itsehän en ollut tätä kotoa lähtiessäni tajunnut lainkaan 😀 Maailma näyttäytyi siis erittäin kimmeltävänä hetken aikaa. #beautybloggerproblems-tägille tuli jälleen käyttöä…

 

 

Tampereen kelistä poiketen Helsinki oli hyvin jouluinen ja se sopikin tunnelmaan todella hyvin: lauantai-iltana suunnitelmissa oli pikkujoulujuhlinta. Ilonan kosmetiikkabloggaajille järjestämä rupattelu- ja lahjomistapahtuma oli kerrassaan mainio! Kuten kaikelle, piti tällekin tapahtumalle keksiä oma tägi ja sehän oli #ilonanpikkarit (kiitos Petran). En voi edelleenkään lakata hämmästelemästä sitä, kuinka ihana yhteishenki meillä on kauneusbloggaajien eli purkkimafialaisten kesken. Monesta kanssabloggaajasta on tullut minulle ystävä ja luotettu läheinen, mitä en blogin kirjoittamista aloittaessani uskonut.
Millainen tämä postaus mielestäsi oli? Kirjoitin tämän puhelimella, eli linkityksiä yms. en valitettavasti pysty tekemään.
Pitäisikö ottaa tavaksi? 🙂

Comments

  1. Mun koru on kuvassa väärinpäin, huomasin vasta kun katselin, että kenellä muka oli samanlainen hopea koru 😀 Mutta oli kiva nähdä! Ja tällaiset postaukset on kivoja 🙂

    • Haha 😀 Kiva jos tykkäsit postauksesta! Mäkin luen mielelläni muiden kuulumisia, mutta oma elämä tuntuu jotenkin ihan tylsältä 😀

  2. Siis ihan MIELETTÖMÄN kiva postaus! Lisää tällaisia! Ja hei, ei kenenkään elämä ole tylsää 🙂 kaikkien elämään mahtuu jotain mielenkiintoista 😉

    • Upee juttu että tykkäsit! 🙂 Yritän siis jatkossakin tehdä tällaisia kuulumispostauksia, kun elämää tulee ikuistettua kännyn kameralla päivittäin muutenkin.

  3. Minustakin tämä oli oikein kiva ja kiinnostava juttu, ja kannattaisi ehdottomasti ottaa tavaksi, vaikka 1/2 v. välein. Uskon, että sinusta oli itsestäsikin mukavaa lukea näitä jälkeenpäin. 🙂

    • Kiva, että tykkäsit 🙂 Täytyy tosiaan ottaa tavaksi, luulen myös että muistelot saavat tällaisten postausten kautta ihan uuden ulottuvuuden.

  4. Mulla ooi kans vastaavaa juttua kirjoittaessani fiilis, että ei tää ketään kiinnosta. Tosin kyllä nää muiden jutut ainakin aina kiinnostaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

© 2022 Miten niin liikaa? · on Genesis Framework