Värikylläisyyttä kevään loppuun

Ystäväni valmistujaisia juhlittiin jo hetki sitten, mutta lahjasta ja kortista ottamani kuvat ovat niin herkkuja että sopivat mainosti tähän auringonpaisteeseen. Tänään blogissa siis jotain vähän muuta kuin kosmetiikkaa! Okei, myönnetään että lopussa harhaudutaan sillekin polulle… 😉

Tykkään kovasti askarrella kortteja ja koristeita. Ystäväni ja sukulaiseni tietävät jo, että joulukorteillani on joka vuosi eri teema ja että näen niiden eteen aika tavalla vaivaa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, papereiden liimailu, leimailu ja värien ja sävyjen yhteensovittelu on minulle hyvin terapeuttista puuhaa: uppoudun puuhaan mielelläni tuntikausiksi kerrallaan. Varsinkin silloin, kun joulukorttien viimeinen lähetyspäivä on seuraavana iltapäivänä. Innostuneisuudestani ja lukuisista ideoista huolimatta en useinkaan saa itse työskentelyä aloitettua ennen kuin vasta viime hetkinä.

Ystäväni (ja myös minun) ala liittyy läheisesti kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen, joten iskiessäni silmäni kirjoitusaiheiseen leimasinsettiin Sinellissä (lempikauppa!) oli kortin yksityiskohdat sinetöity. Juuri oikeanväristä skräppipaperia haeskelin ja mittailin minuuttitolkulla, kunnes löysin ihanan vanhanaikaisen paperin. Korttipohja on harmahtava ekopohja.

On mahtavaa panostaa yksittäiseen korttiin tällä tavoin: joulukortteja tehtaillessa silmät menevät ristiin sen kolmannenkymmenennen lumihiutaleleiman kohdalla…

Kortin lisäksi myös lahjapaketointi noudatti samaa teemaa. Paketista paljastui ihana, runoaiheinen Kalevala-koru kuten ystävälleni sopii.

Pakkohan minun oli vielä mätsätä kynnet kirkkaanpunaiseen satiinirusettiin! Samalla saan esiteltyä Lontoon-tuliaisen, eli Nails Incin geelilakan sävyssä St. James. Rakastan sekä sävyä että lakan pysyvyyttä: viikon mittaisella testijaksolla tulos oli äärimmäisen hyvä. Lakkapinta jää kiiltäväksi eivätkä kolhut tai naarmut aiheuta pinnan lohkeamista niin kuin tavallisissa lakoissa.

Tällaista siis tänään.

Onko täällä muita askarteluharrastajia? 🙂
Mitä mieltä olet?
Tykkään Ihana Haha Vau Nyyh Pöh

Comments

  1. En askartele, mutta oon aika hyvä paketoimaan. 🙂 Oon ollut työharjottelussa parissa eri lahjatavaraliikkeessä, joten oppia on sieltä tullut. Ja nyt mietin että miksi käytän aina sitä samaa lahjanarua jota voi krepata, kun voisin käyttää kauniita silkkinauhoja ja saada paketeista vähän ylellisemmän ja kauniimman näköisiä. Miksi?

    • Hahaa, lahjapakkaustoverini! 🙂 Mäkin olen paketoimisoppiani kerryttänyt muutamissa erinäisissä paikoissa, ja sellofaanipaketointi on kerrassaan mahtavaa. En koskaan anna kaupan henkilökunnan paketoida lahjoja, vaan paketoin ne itse. Koska osaan 😀

      Tuo satiininauha on Tigerista ja taisi maksaa vain yhden euron! Niitä oli myös eri värisiä 🙂 Kannattaa käydä tsekkaamassa valikoimat siellä, myös halpaa juuttinarua löytyy heidän valikoimistaan.

    • Haha 😀 Mä taas oikeen mielelläni näpertelen, siskon yo-juhliinkin tein koristeltuja cocktail-tikkuja… Luulen, että mahdolliset häät joskus tulevaisuudessa menevät koristelujen osalta aika övereiksi 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

© 2018 Miten niin liikaa? · on Genesis Framework