Teatteria kulissien takaa

Vuosina 2010-2014 aikaani vei runsaasti eräs harrastus, josta harvemmin olen täällä blogissa kertonut. En tiedä oikeastaan miksi, sillä tämä harrastus oli tosi kiva juttu ja tietyllä tapaa olen siinä mukana edelleen. Kyseessä on harrastaja-opiskelijateatteri, NääsPeksi.

speksii2012-341

Isoin roolini sivuosashamaanina vuonna 2012 (Satunnaisesti laukeava). Kuva: Jussi Punamäki

NääsPeksi on luonteeltaan hyvin spontaania ja improvisaatioon nojaavaa teatteria. Kyseessä ei ole mikään tavallinen harrastelijaporukan produktio, vaan teatteriesitys kursitaan kokoon reilun sadan vapaaehtoisen ihmisen voimin ja aktiivinen harrastuskausi sijoittuu loppusyksyyn. NääsPeksiä tekevät pääasiassa Tampereen seudun korkeakouluopiskelijat (teekkarit, humanistit, lääkisläiset ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat), mutta mukaan pääsee oikeastaan kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut ”speksihenkinen” tyyppi.

Näytelmässä on osa-alueet jokaiselle teatterin rakennuspalikalle: puvustus, lavastus, näyttelijät, ohjaus, ruokahuolto, tekniikka, tarpeisto, bändi, tanssijat, sanoitus, visualistit, käsikirjoitus, maski- ja tukkatiimi… Tekemistä löytyy ihan kaikille. NääsPeksin tarkoituksena on perustuskirjan mukaan se, että tekijöillä on hauskaa. Jos yleisö sattuu viihtymään myös, se on odottamaton ja mieluisa bonus.

IMG_5811

Ensimmäinen roolini orpona ja sorrettuna vuonna 2010 (Robin Hoodin jäätävät seikkailut). Kuva: Aleksi Rinta-Kauppila / Naked Eye Photography

NääsPeksi tarttuu aiheissaan ajankohtaisiin tapahtumiin ja historian klassikkoteoksiin. Kaikki alkoi Hamletista vuonna 1999 ja sen jälkeen on käyty läpi näytelmiä Niskavuoresta Batmaniin ja Oidipuksesta agenttitarinaan. Näytelmille ominaisia ovat niin sanotut ”speksikkäät elementit” eli jokin hauska yksityiskohta, joka on tehty hieman eri tavalla kuin olettaisi. Erinomaiseksi esimerkiksi sopii vuoden 2011 speksi, Hänen toverinsa salaisessa palveluksessa, jossa pääpahis-KGB-johtaja Vladimir fuusioituu kaatuneen Berliinin muurin kanssa ja muuttuu superpahikseksi, Vladimuuriksi. Käsikirjoitusvaiheessa speksikkäät elementit ilmaistaan usein ohjausteknisenä ratkaisuna.

speksii2012-306

Minä-tuottaja nukkumassa Helsingin keikalla vuonna 2012 Glorian yläaulassa noin pari-kolme tuntia ennen näytöstä. Edit. Hups, tässä olikin shamaanitoverini Ada. Mä nukun tuossa taaemmalla sohvalla. Kuva: Jussi Punamäki

Mikä sitten tekee speksistä nimenomaan speksin eikä opiskelijamusikaalia? Speksissä yleisö saa osallistua näytelmän kulkuun milloin tahansa huutamalla ”omstart!”. Tällöin näyttelijän on improvisoitava edellinen repliikki tai toiminto uudelleen. Omstart-huudolle voi antaa myös määreen, esimerkiksi ”omstart ruotsiksi!”, jolloin den här näyttelijä måste tala lite pseudo svenska om han inte vet hur ju man talar svenska. Eller något annat roligt.

speksii2012-229

Shamaanitoverini Adan (oik.) kanssa Pakkahuoneen bäkkärillä vuonna 2012. Huomatkaa superhieno, kirottu ponikirves ja kaunis tekorusketus! Kuva: Jussi Punamäki

Juuri improvisaatio tekee speksistä jännittävän näytelmän myös yleisölle. Parhaimmillaan omstart-huudoista muodostuu ketjuja ja niitä huudellaan niin bändille, tanssijoille kuin lavastajillekin. Mikäli huutelu karkaa liian kauas aiheesta, voi näytelmän jatkumista vaatia huutamalla ”omstart takaisin juoneen”. Juuri näiden välihuutojen takia muuten alle kaksituntinen näytelmä kestää reilun kolme tuntia ja parhaimmillaan lavalla on vietetty aikaa yli neljän tunnin ajan.

nääspeksi_mnl

Vuonna 2011 NääsPeksin ohjaajan Tommi Tuomisen (tunnettaneen nykyään stand up -komiikastaan) kanssa käymässä läpi jotain erittäin kiintoisaa juttua NääsPeksin kerhotiloilla Tampereen Teknillisellä Yliopistolla. Kuva: Jussi Punamäki

Miksi minä päädyin mukaan speksiin? Kaikki alkoi NääsPeksin järjestämältä improvisaatiokurssilta, jonka yllyttämänä hain speksiin näyttelemään tietämättä mitään omstart-huudoista tai teatterista ylipäänsä. Sattumalta pääsin näyttelemään orpoa kansalaista Robin Hood -speksiin. Jäin koukkuun speksiporukan yhteisöllisyyteen ja hauskanpitoon ja seuraavana vuonna toimin jo yhtenä speksin tärkeimmistä ja eniten työllistyvistä tekijöistä, tuottajana. Siitä eteenpäin olen ollut mukana useissa eri osa-alueissa, kuten käsikirjoittamassa, sanoittamassa, maskissa, markkinoinnnissa… En edes muista kaikkia tehtäviäni!

DSC_9196

Vuonna 2011 purkamassa näytelmää Pakkahuoneella. Sain suuren kunnian pidellä näyttämömestarin näytelmänjälkeisolutta sen aikaa, kun hän saa purkuhommat hoidettua. Kuva: Jussi Punamäki

Yksi rakkain osa-alue minulle on tietenkin maski- ja tukkatiimi, jossa olen yhä edelleen toiminut apukätenä jos on ollut tarvis. Nykyään keskityn uusien tekijöiden kouluttamiseen ja tänä vuonna olen saanut olla aivan erityislaatuisella tavalla mukana tekemässä speksiä. Olen nimittäin saanut vaikuttaa jonkun verran tämän vuoden maskisuunnittelussa! Koska maskihommat liittyvät olennaisesti blogini aihepiiriin, avaan NääsPeksin taikatiimin (maski- ja tukkatiimi) toimintaa vielä erikseen omassa postauksessaan. On ihanaa tehdä blogijuttu speksistä juuri tänä vuonna, sillä lavalla käytetään Cameleonin bodypaint-maaleja upeissa väreissä!

Tämän vuoden näytelmän nimi on Kronos – Tekoälyn aika. NääsPeksi esiintyy Tampereen Pakkahuoneella 2., 3., 9. ja 10.12. klo 18, Oulun Madetoja-salissa tänään klo 18 ja Helsingin Aleksanterin teatterissa ensi maanantaina 23.11. kello 19. Menen itse vanhana tuottajana katsastamaan nykynäytelmän tason Helsingin näytökseen.

Lippuja näytöksiin saa ostaa NääsPeksin kotisivuilta. Jos siis kaipaat elämääsi vähän erilaista, hauskaa ja taatusti viihdyttävää teatteria, tule katsomaan kaikin puolin sopimatonta ja räävitöntä NääsPeksiä. Tänä vuonna esitys sisältää huiman paljon vilkkuvia valoja, joten valoherkille tilaisuus ei valitettavasti sovi.

 

Koska kävit viimeksi katsomassa teatteria? Onko sinulla jokin aikaavievä mutta upea harrastus?

 

Mitä mieltä olet?
Tykkään Ihana Haha Vau Nyyh Pöh

10 thoughts on “Teatteria kulissien takaa

  • 20.11.2015 at 19:16
    Permalink

    Oi, kuulostaa aika mielettömältä! 🙂 Ei sellainen harrastus jota itse ollenkaan pystyisin tekemään, mutta katsomaan menisin mielelläni! 🙂 🙂

    Reply
    • 21.11.2015 at 10:58
      Permalink

      Harrastuksena speksi on tosiaan aikaavievä (ainakin jos hurahtaa siinä määrin kuin minä), mutta katsomossakin viihtyy toki 🙂 Helsinkiin muuton myötä mäkin olen siirtynyt melkein kokonaan yleisön puolelle. Suosittelen lämpimästi speksin katsomista, ovat järjestäen todella hauskoja! 🙂

  • 21.11.2015 at 00:31
    Permalink

    Ohhoh, en muuten ole koskaan aiemmin tuollaisesta kuullutkaan! Ta jos olen kuullut, niin olen unohtanut ^_^ Mutta kuulostaa ihan erikivalta! Tätä täytyy joskus käydä katsomassa, sain jopa miehenikin innostumaan kun hänelle asiasta selostin 🙂

    Reply
    • 21.11.2015 at 11:01
      Permalink

      Siis tää on ihan huippujuttu, jos yhtään tykkää improsta ja epäsovinnaisesta teatterista! 🙂 NääsPeksin näyttävyyteen ja ulkonäköön panostetaan todella paljon, eikä sitä aina uskoisi millä minimibudjeteilla esimerkiksi loisteliaat puvut on väkästetty. Yhteisöllisyys ja ilo yhdessä tekemisestä tulee esille ihan katsojalle asti, ja tekijöiden hauskanpitoa on ihana katsella :>

  • 21.11.2015 at 11:23
    Permalink

    Taisin käydä teatterissa viimeksi syyskuussa. Sitä ennen tammikuussa, joten tää vuosi on ollut hyvä, peräti kahdesti! Kiitos ystäväni Noran. Kun olin pieni mummo raahasi minua ympäri Suomea teatterinäytöksissä, sitten oli monta vuotta taukoa. Bloggaus on harrastus ja se vielä kyllä oikeasti ihan älyttömästi aikaa. En edes uskalla laskea montako tuntia päivästä. 😉

    Reply
    • 24.11.2015 at 13:18
      Permalink

      Teatterissa on niin ihanaa käydä! Toisaalta jos siellä kävisi useammin, kuten vaikka joka kuukausi, niin menisikö siitä sitten jotenkin hohto? Muistan ala-asteella käyneeni teatterissa ihan parikin kertaa vuodessa, joka oli meidän maalaiskoulun huomioon ottaen tosi usein. Siihen vielä päälle perheen kanssa tehdyt reissut, vieläkin muistelen lämmöllä niitä taianomaisia lastennäytelmiä 🙂

  • 21.11.2015 at 16:10
    Permalink

    Mäkin oon ollut tuky-speksissä mukana kolmenakin vuonna ja se on kyllä ollut älyttömän kivaa. Tänä vuonna tuntuu oikeestaan vähän orvolta kun eka vuosi ilman spekseilyitä…

    Reply
    • 24.11.2015 at 13:19
      Permalink

      Oi, kanssaspeksiläinen <3 Mulle speksityhjiö on tällä hetkellä ihan tervetullut tila, vaikka kyllä mua on jo kerran jos toisenkin houkuteltu "vanhojen tekijöiden" speksiin… 😀

  • 21.11.2015 at 23:41
    Permalink

    Kiva postaus! Ihan tuntematonta touhua mulle 🙂

    Reply
    • 24.11.2015 at 13:19
      Permalink

      Mutta oon satavarma, että tykkäisit! 🙂 Eilen oli katsomon puolella ihan huisin hauskaa ja speksihuumori on just sitä mun huumoria 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.