Kirjoitin aiemmin opiskelija-harrastajateatteri NääsPeksistä, ja lupasin myöhemmin perehtyä erityisesti vielä maskipuoleen. Sopiihan se kauneusblogiin aivan itsestäänselvästi!
Kävin maanantaina katsomassa NääsPeksin Helsingin keikan ja sitä ennen sujahdin bäkkärille kuvaamaan speksin Taikatiimin eli maski- ja tukkapuolen touhuja. Aleksanterin teatterin takatilat olivat suorastaan hulppeat aiempaan Gloriaan verrattuna ja Taikatiimin meno aivan ihastuttavan kreisiä. Niin kuin kuuluu ollakin 😉
Taikatiimi – mikä se on?
Taikatiimi aloittaa hommat alkusyksystä samoin kuin suurin osa NääsPeksistä. Tiimi käsittää sekä tukan että maskipuolen, ja yksi tekijä voi kuulua vain toiseen tai molempiin niin halutessaan. Sekä maskilla että tukalla on oma pomo, ja pomot vastaavat yhdessä tiimin toimivuudesta näytelmän tuottajille ja ohjaajalle. Toimintaan saa osallistua kuka tahansa eikä aiempaa kokemusta minkäänmoisesta meikkaamisesta tai tukanlaitosta vaadita. Tiimin kouluttajat ja pomot kyllä handlaavat temput ja niksit, ja treenejä pidetään aktiivisesti jotta kaikki oppivat perusteet. Tänä vuonna etenkin maskien teko poikkesi aiemmasta hurjan paljon, sillä niin sanottuja perusmaskeja tehtiin vain muutama ja loput tehtiin bodypaint-maaleilla. Mulla on jonkin verran kokemusta vartalo- ja kasvomaalauksesta, joten sain kunnian toimia maskipuolen kouluttajana alkusyksystä.
Koulutus
Koulutuksessa käytiin läpi perusmaskin (kutsutaan myös ”miesmaskiksi”) teko ja toisella koulutuskerralla tutustuttiin vartalomaaleihin. Koulutuksessa opeteltiin tuntumaa maaleihin ja ihon maalaamiseen ylipäänsä: miten maalit käyttäytyvät sekoitettaessa, paljonko vettä on oikea määrä, miten siveltimeen pakataan maalia… Totuttelu välineisiin on tärkeä osa koulutusta, sillä vain rutiinin kautta tekijöistä tulee varmoja suorittajia tilanteessa kuin tilanteessa ja inspiraatio saa tilaa. Koulutuksissa ei aluksi keskitytä näytelmän maskien orjalliseen toistamiseen, vaan pääasia on opetella tuntuma tekemiseen ja toisen henkilön maskeeraukseen.
Seuraava iso etappi koulutuksessa on mökkiviikonloppu, johon mennessä ohjaaja, visualistit ja taikatiimin pomot ovat saaneet sovittua suht selkeät linjat hahmojen maskeille. Mökkiviikonlopussa raina (eli näytelmä) vedetään ensi kertaa läpi näyttelijöiden kanssa ja maskia kokeillaan näyttelijöiden kasvoihin ekan kerran. Samalla nähdään, mitä muutoksia pitää tehdä kenraaliharjoitukseen. Kenraaliharjoituksessa maskit saavat lopullisen muotonsa ja niistä otetaan kuvat, jotka toimivat keikkapaikalla muistutuksena taikatiimiläisille tarvittavista tuotteista. Näin kenenkään ei tarvitse pelätä, että pitäisi muistaa ulkoa kamala tuotelista jokaisen hahmon kohdalla.
Kuvat: Jussi Punamäki
Perusmaski
Perusmaskiin kuuluu pohja, varjostukset, kulmat, huulet ja ilmeviivat. Perusmaski tulee kaikille, jotka vähänkään vilahtavat lavalla näyttelijän ominaisuudessa ja sen tarkoitus on korostaa näyttelijän ilmeitä ja tuoda esille hahmon luonnetta. Tähän kokonaisuuteen lisätään osasia sen mukaan, mitä hahmosta halutaan kertoa. Poskipunan väri ja asettelu kertoo naisellisuudesta, tyttömäisyydestä tai juoppoudesta, huulten väritys vamppimaisuudesta tai miehisyydestä, ilmeviivojen ja varjojen vahvuus iästä tai kovasta elämästä, pohjamaskin väri etnisyydestä ja iästä.
On jännä asia, miten tietyt jutut ilmentävät hahmoa vaikka hahmo ei sanoisi sanaakaan. Esimerkiksi voimakas silmämeikki ja punatut huulet tulkitaan yleisön puolelta väistämättä ”viettelijättäreksi”. Teatterin taika perustuu pitkälti siihen, miten näitä stereotyyppejä hyödynnetään, kumotaan ja uusinnetaan näytelmän aikana. Tietysti itse näyttelijäntyötä ei saa unohtaa.
Teatterimaskin ei ole tarkoitus näyttää kauniilta, vaan saada hahmon piirteet esiin voimakkaissa valoissa niin että takariviinkin näkyy. NääsPeksi esiintyy verrattain isoilla areenoilla ja kun keikkapaikka vetää keskimäärin 500 ihmistä, ei maskia voi tehdä kovin kevyesti. Intiimeissä, pienissä teatteritiloissa maskit ovat useasti iisimpiä ja näyttelijät tekevät monesti ne itse. Speksi on tuntunut monelle kesä- ja kaupunginteatterissa rooleja tehneelle näyttelijälle suorastaan luksukselta, kun on joku joka tekee maskin ja laittaa tukan ja saa itse rauhassa keskittyä näyttelijäsuoritukseen.
Käytetyt tuotteet
Taikatiimillä, kuten millä tahansa speksin osa-alueella, on käytössään budjetti jonka pitää riittää koko näytelmäkauden ajaksi. Tuotteiden täytyy siis olla paitsi toimivia, myös edullisia ja helposti saatavilla. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun jokin aine on loppunut ja korvaava tuote on pitänyt saada paikalle mahdollisimman nopeasti lähimmästä marketista. Etenkin maskipohjia, puhdistusaineita, kasvorasvoja, lakkaa ja pinnejä kuluu kilokaupalla. Jokainen pomokaksikko päättää yhdessä ostettavista tuotteista mieltymystensä mukaan, mutta pari perusjuttua pysyvät mukana vuodesta toiseen.
Kampauspuolella luottotuotteeksi on noussut edullinen ja toimiva rakennesuihke, XZ Muotoilusuihke. Siitä tulee mahtava pohja erilaisille letityksille ja tupeerauksille, ja sitä löytyy yleensä pienimmiltäkin kemppariosastoilta. Toinen luottotuote tukkatiimissä on jo vuosia ollut Osiksen kovan pidon lakka, jolle aina silloin tällöin etsitään korvaajaa halvemmista tuotteista. Osiksen pitokyky on kuitenkin huippu ja sitä saa aika usein tarjoushintaan, joten pakista löytyy sitä aina pullo tai pari.
Maski luottaa etenkin pohjatuotteissa Grimasin hyvään ja teatterihikoilun kestävään valikoimaan. Cake Makeup Base kaikissa sävyissään on tullut speksiläisille tutuksi jo vuosien ajan eikä siitä hevillä luovuta. Myös Grimasin mattaiset luomivärit ovat omiaan silmämeikkeihin, joiden pohjustajana toimii Goshin Makeup Primer -puikko. Puikko on kätevä ja nopea levittää luomille ja helppo desinfioida alkoholilla välissä tai käyttää erillisellä siveltimellä. Siveltimet joutuvat kestämään kovaa käyttöä ja sillä saralla parhaiksi ovat osoittautuneet Grimasin ja The Body Shopin antimet. Osa siveltimistä on kulkenut mukana jo vuosia!
Tänä vuonna maskitiimi sai kokeilla Cameleon Bodypaint -vartalomaaleja, ja ne osoittautuivat paljon Grimasin Water- tai Creme-värejä helpommiksi käyttää. Cameleonin maalit kestivät aivan tajuttoman hyvin lavaolosuhteita, joten jatkossa myös Cameleon saattaa kuulua pakin vakiovarusteisiin.
Hygienia
Loukkaannuin, kun eräs ulkopuolinen maskeeraaja sanoi (speksiin viitaten) ”teillä harrastelijoilla varmaan unohtuu siveltimien pesu usein”. Tämä ei nimittäin todellakaan pidä paikkaansa. Taikatiimissä hygienian suhteen natsimeininki on normimeininki, ja siihen kiinnitetään huomiota aivan koulutuksen alusta asti. Hygienia tulee itsestäänselväksi osaksi toimintaa nopeasti ja siveltimien pesu hoituu näytöspäivän päätteeksi automaattisesti. Ennen siveltimenpuhdistussuihkeita joka ikinen silmämeikki-, huuli-, ripsiväri- ja rajaussivellin PESTIIN jokaisen käyttökerran jälkeen. Marseillesaippuaa siis kului ja siveltimiä oli Likaiset-kopassa aina vino pino. Nyt Kicksin sivellinpuhdistaja on kuitenkin pelastanut näytöspäivät, kun pesua ei tarvitse tehdä kuin vasta päivän lopuksi.
Taikatiimin lisäksi myös näyttelijöitä on viime vuosina kannustettu huolehtimaan hygieniasta ja ihonhoidosta, sillä se helpottaa maskitiimin työtä hurjan paljon. Olen pari vuotta sitten kasannut ihonhoidon perusohjeet nimenomaan näyttelijöitä silmällä pitäen ja tuo yhdeksän sivua sisältävä pumaska sisältää idioottivarmat ohjeet omasta ihosta huolehtimiseen. Rikkinäistä, hilseilevää tai muuten pahoin oireilevaa ihoa ei ole turvallista meikata, joten ennaltaehkäisy on myös näyttelijän etu. Ennen maskiin tuloa jokainen näyttelijä pesee ja kosteuttaa kasvot, jotta taikatiimiläiset saavat puhtaan pohjan jolle luoda teatteritaidetta.
Hassuttelu
Se mikä on mun mielestä parasta Taikatiimissä, on mahtava speksille ominainen tekemisen meininki ja hassuttelu. Taikatiimin huoneessa on loistava fiilis ja bileet joka hetki, ja toisia autetaan aina tarvittaessa. Kun pakolliset hommat on hoidettu, aletaan tehdä mitä mielikuvituksellisimpia maskeja ja kampauksia bändille, lavastajille tai kaveritiimiläisille. Yleensä viimeiseen näytökseen suunnitellaan jotain erikoisen ihanaa ja hienoa. Itsekin muistan tehneeni eräälle lavastajalle tiikerimaskin joka päätyi lopulta sattuman kautta lavalle asti, ja juhlanäytökseen Tampere-talon isolle lavalle koko Taikatiimi kyhäsi itselleen kauniit kampaukset. Yleensä Taikatiimillä on myös jokin yhteinen asuste, joka osaltaan luo yhteishenkeä ja hyvää meininkiä.
Tällainen hauskanpito ja vilpitön tekemisen halu on aivan upeaa katseltavaa, ja oli mahtavaa päästä maanantaina osaksi sitä edes parin tunnin vierailun ajaksi. Vierailun aikana kävikin sitten niin, että päädyin tekemään yhden kasvomaalauksen ja kolme meikkiä 😀 Sitä vain jotenkin hurahti vanhaan tuttuun touhuun ihan itsestään ja vitsit, että oli kivaa!
Kuva: Maria E.
Tuottaja-Anna toivoi ”jotain siistiä” kasvoilleen ja improvisoin tällaisen merellisen sugar skullin. Toiselle puolelle kasvoja rakentui vielä tummansininen smoky eye -meikki ja lopulta höystin koko komeuden glitterillä ja runsaalla määrällä hohtopuuteria. Ah, miten nautin tuosta maalaamisesta ja meikkien teosta, tuli niin kotoisa ja lämmin olo 🙂
NääsPeksin tämän vuoden näytelmä kantaa nimeä Kronos – Tekoälyn aika ja näytöksiä on vielä Tampereen Pakkahuoneella 2., 3., 9., ja 10.12. ja Turussa perjantaina 27.11. Lippuja voi osaa NääsPeksin nettisivuilta.
Tykkäsitkö tästä perusteellisesta kurkistuksesta teatterimaskeerauksen maailmaan? Tuliko ilmi jotain uutta?
