Meikit & hygienia – meikkien desinfiointi ja hygieeninen säilytys

*Mainoslinkki.

Edellisessä tekstissä perehdyttiin sivellinten pesuun ja huoltoon, joten luonnollisesti hygienia-teemalla jatketaan myös meikkien parissa. Toivon mukaan moni ymmärtää jo, millaisia pöpöpesäkkeitä kaupan meikkitesterit ovat. Valitettavasti samat vaarat vaanivat myös omassa meikkipussissa ja siksi meikkien hygieniaan ja desinfiointiin kannattaa uhrata ajatus silloin tällöin. Meikkivalmistajat ovat toki varautuneet kaikenlaiseen ja lisänneet meikkeihin optimaalisen määrän säilöntäaineita bakteereita torjumaan, mutta oikeanlaisella hygienialla ja käytöllä meikkien käyttöikää voi pidentää helposti. Tässä tekstissä jaan helpot vinkit, jotka teen omalle meikkikokoelmalleni säännöllisesti.

Meikkien säilytys: lämpötila, valo ja pakkaus

Käsi ylös, kuinka monen meikkipussi on edes väliaikaisesti kylppärin lämmössä! On toki ihan sallittua säilyttää meikkejä näin, mutta kylpyhuoneen lämmin ja kostea ilma asettaa aikamoisia haasteita etenkin nestemäisten tuotteiden säilymiselle. Ideaalitilanteessa meikit tulisi säilyttää lämmöltä, auringonvalolta ja kosteudelta suojattuna. Tämän vuoksi omat meikkini majailevat työpöydän vieressä lipastossa. Ratkaisu vie toki tilaa enemmän kuin metallikärry kylppärissä, mutta väitän että juuri sen takia voin ongelmitta nauttia luomiväreistäni pidempään.

Olennainen seikka säilytyksessä on myös pakkausmuoto ja meikkipakkauksen huolellinen sulkeminen käytön jälkeen. Pienikin ilmareitti vaikuttaa tuotteen koostumukseen ja tarjoaa jälleen oivan tilaisuuden bakteereille kasvaa (tai eyelinerille kuivahtaa!). Tunnollinen meikkaaja pyyhkii ripsarin, huulikiillon ja kynsilakan kierteet ennen pakkauksen sulkemista – tämä tosin on jotain, missä en itsekään kyllä onnistu.

Meikkien hygieeninen käyttö – tartu spaatteliin

Mikäli meikkien haluaa pysyvän mahdollisimman käyttökelpoisina, olisi suotavaa välttää suoraa ihokosketusta niiden käytössä. Kuulostaa hassulta, mutta esimerkiksi meikkiammattilaisille tämä on täysin luonnollinen työskentelytapa. Iholta meikkeihin siirtyy bakteereita, mikrokokoista hilsettä ja jopa likaa, ja meikkien omat säilöntäaineet eivät voi määräänsä enempää taistella näitä vastaan. Erityisesti nestemäiset ja vahamaiset tuotteet kuten huulipuna, silmänrajaus ja ripsiväri ovat alttiita ihokosketuksen mukanaan tuomille bakteereille.

Ammattilaiset käyttävät työssään jatkuvasti spaattelia ja alustaa, sillä näin samoja meikkejä voi käyttää usealle asiakkaalle ongelmitta. Spaatteliin otetaan pieni määrä esimerkiksi huulipunaa ja puna levitetään erikseen siveltimellä. Tämä mahdollistaa myös sävyjen sekoittelun. Jos punaa tarvitaan lisää, otetaan sitä spaattelin puhtaaseen kohtaan jotta puna säilyy edelleen puhtaana. Samoin toimitaan silmänrajauksen, vahamaisten kulmatuotteiden, meikkivoiteiden ja muiden nestemäisten tuotteiden kanssa.

Esimerkiksi ripsivärin levityksessä ammattimeikkaajan ei tule koskaan käyttää ripsivärin omaa harjaa, vaan aina erillistä, kertakäyttöistä ripsiharjaa. Kertakäyttöisen ripsiharjan avulla ripsiväriä voi myös annostella spaattelille, josta sitä voi lisätä asiakkaan ripsiin saastuttamatta ripsiväriputkiloa. Ripsivärin kohdalla tulehdusriski on suurin, sillä se käy jopa kiinni asiakkaan limakalvoissa ja tällöin saman harjan käyttäminen usealle asiakkaalle on yksiselitteisesti epähygieenistä ja jopa vaarallista. Tämän vuoksi me harrastelijatkaan ei lainailla ripsiväriä kavereille. Mikäli ammattimeikkaaja ei jostain syystä toimi näin, harkitsisin todella tarkkaan uskaltaisinko mennä meikkiin.

Spaattelin käyttö voi arkena tuntua vieraalta ja suosittelenkin sitä lähinnä erikoistapauksissa. Tällainen voi olla edessä, jos esimerkiksi saa lahjaksi huulipunan eikä ole varma, pitääkö sävystä. Tällöin huulipunasta voi lohkaista pikkuisen palan esimerkiksi lusikalla ja kokeilla sitä huulille siveltimellä. Näin punan voi hyvällä omatunnolla laittaa kiertoon kaverille ilman huolta bakteerien levittämisestä. Spaatteli toimii hyvin myös purkkiin pakattujen voiteiden käytössä, jotta voide pysyy mahdollisimman pitkään hyvänä.

*Kestävän ja korean spaattelin voi ostaa Kicksistä tämän linkin kautta. Kultaisessa spaattelissa on myös hierontapallo, jolla voi levittää voiteita kasvoille.

Meikkien desinfiointi – näin se tapahtuu

Meikkien desinfiointi ei vaadi kotonakaan hurjaa panostusta ja suosittelen sitä edes pari kertaa vuodessa tehtäväksi. Etenkin huulipunat hyötyvät pintadesinfioinnista ja niille saa mahdollisesti lisää käyttöikää. Myös luomivärien ja muiden puuteristen tuotteiden pinnan voi desinfioida.

Meikkien desinfiointiin tarvitsee vähintään 70% alkoholia sisältävää desinfiointiainetta, jossa ei ole esimerkiksi lisättyä glyseriiniä tai muita hoitavia ainesosia. Tämä sen vuoksi, että haihtuminen meikkituotteen pinnalta olisi mahdollisimman nopeaa eikä tuotteeseen tulisi mitään ylimääräistä. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi huulipunan pinnan voi desinfioida pyyhkimällä sen desinfiointiaineeseen kastetulla vanulapulla, mutta laiskana suosin Viilankantolupa-blogin Petralta opittua dippausmetodia. Siinä lasiin kaadetaan reippaasti desinfiointiainetta, huulipuna kastetaan nesteeseen hetkeksi ja sen jälkeen annetaan kuivua.

Luomivärit eivät vedettömyytensä ansiosta yleensä ole pöpöalttiita, mutta pintadesinfiointi tekee niillekin hyvää silloin tällöin. Luomivärin pinnalle voi suihkuttaa suoraan desinfiointiainetta tai pinnan voi pyyhkäistä alkoholiin kastetulla talouspaperilla. Paletin annetaan kuivua avoinna, jotta desinfiointiaine haihtuu kunnolla.

Lähestulkoon kaikki suoraan ihokosketuksessa olevat meikit voi desinfioida oheisella metodilla. Oikeastaan huulikiillot, ripsivärit, tietyt silmänrajaukset ja pumppumeikkivoiteet jäänevät ainoiksi, joita ei oikein voi desinfioida. Siksi niiden hygieeninen käyttö arjessa on ensiarvoisen tärkeää. Katson kauhulla instavideoita, joissa pumppumeikkivoidetta levitetään suoraan pumpusta kasvoille: tässä pumpun kärki voi koskettaa ihoa ja kas vain, bakteerit muhivat muuten hygieenisessä pumppupakkauksessa. Puhumattakaan siitä, että meikkivoidetta tulee kasvoille tuolla tavalla aika reippaasti 😀

Tarkkaile käyttöikää

Viimeinen kappale on ehkä hieman aiempaa viestiäni vesittävä, sillä kehotan luopumaan stressistä meikkituotteiden hygienian suhteen mikäli et ole ammattimeikkaaja. Meikkeihin on lisätty säilöntäaineita ja niitä on testattu vaihtelevissa oloissa ja arvaan, että niille on tehty lukuisia idiot proof -testejä säilyvyyden takaamiseksi. Siksi onkin tärkeää tarkkailla meikkien säilyvyyttä ilmoittavaa symbolia ja heittää meikit mäkeen, kun niiden koostumus tai haju muuttuu, tai kun tuote alkaa tulla käyttöikänsä päähän.

Meikin käyttöikä avaamisen jälkeen (jonka mukaan säilöntäaineiden määrä on mitoitettu) löytyy pakkauksen purkkisymbolista, jonka sisällä lukee esimerkiksi 6M, 12M, 18M tai 24M. M merkitsee kuukausia. Esimerkiksi luonnonkosmetiikassa säilöntäaineita on käytetty usein vähemmän, jolloin purkin kyljessä saatetaan ilmoittaa parasta ennen -päivä elintarvikkeiden tapaan. Samanlainen symboli löytyy myös ihon- ja hiustenhoitotuotteista.

Mikäli tuote muuttuu huonoksi ennen aikojaan, sanoisin työkokemukseni perusteella että lähes aina kyse on huonoista säilytysoloista. Tuotetta on mahdollisesti säilytetty liian lämpimässä tai vaihtelevassa lämpötilassa tai pakkaus auki. Esimerkiksi hajuvedet menevät kylpyhuoneessa yllättävän nopeasti huonoksi, eikä niitä voi suositella säilytettävän siellä lainkaan. Toki aina on olemassa mahdollisuus, että tuotteessa on valmistusvika.

Meikkien hygieniaa edistämällä voi pidentää niiden käyttöikää, mutta kannattaa myös tarkkailla purkista löytyvää käyttöiän symbolia. Esimerkiksi monissa nykyaikaisissa luomiväreissä on aiempaa enemmän glyseriinia ja muita levitystä helpottavia, samettista pintaa luovia aineita, jotka lyhentävät luomivärien käyttöikää. Muistaakseni esimerkiksi Anastasia Beverly Hillsin paleteissa käyttöikä on merkitty vain 6 kuukauden mittaiseksi – tämän jälkeen valmistaja ei käytännössä takaa tuotteen olevan enää käyttökunnossa.

Itse teen näistä toimenpiteistä säännöllisesti huulipunien desinfioinnin ja säilytän meikkejä lipastossa normaalissa huoneenlämmössä. En myöskään lainaile ripsareita kavereille, vaan heille löytyy hätätapauksessa yleensä ihan avaamaton kappale varastoistani. Muita meikatessa (tapahtuu harvoin) desinfioin kaikki käytettävät tuotteet etukäteen ja käytän spaattelia rutiininomaisesti. Sama homma myös kauneusbloggaajan työssä: jos en ole varma huulipunasta tai -kiillosta, käytän sitä mieluummin pari ensimmäistä kertaa spaattelilla. Näin voin lahjoittaa sen helposti eteenpäin kaverille, mikäli sävy ei miellytä.

Siveltimien pesusta ja desinfioinnista voi lukea blogini aiemmasta postauksesta tämän linkin kautta.

Huolehditko hygieniasta meikkien suhteen? Huolettaako kaupan testerien kokeileminen?

Mitä mieltä olet?
Tykkään Ihana Haha Vau Nyyh Pöh

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

© 2020 Miten niin liikaa? · on Genesis Framework