Luksusmeikki à la Chanel

On se kumma, miten mulle on kulkeutunut eri teitä muutamakin Chanelin meikkituote vaikka en muista itse merkkiä koskaan fanittaneeni. Kavereiden ylijäämät ja alepöydän löydöt pääsivät arvoiseensa käyttöön, kun loihdin silmiini tumman meikin lähes pelkästään Chanelin tuotteilla. Rajauksen jouduin lainaamaan MACin riveistä, sillä halusin kokonaisuuteen mustan sijaan tummanvihreää särmää.

Chanel on merkkinä superylellinen ja kaikkien tuntema. Luksusmerkki, joka on ja pysyy vaihtuvien trendien läpi. Chanelin luomivärejä on moitittu huonopigmenttisiksi ja jopa jauhoisiksi, mutta oma vanhempaa kantaa edustava luomivärinelikkoni Mystère on sieltä paremmasta päästä. Pehmeitä sävyt eivät ole, mutta niillä saa pohjustajan kanssa kelpo meikin aikaiseksi ja värimaailma on kiehtova: tumma kimalteleva mustanvihreä, oliivinvihreä, harmaanruskea ja hohtava samppanja ovat yllättävän harmoninen kokonaisuus. Vihreän sävyiseen maailmaan paritin sinkkunapin nimeltä Sillage, joka on hyvin levittyvä, vaaleanpunaiseen taittava persikan sävy.

Sävyjen yhdistelmä toimii mielestäni loistavasti: persikka liukuu harmaanruskean kautta tummanvihreään ja tarkka, metsänvihreä rajaus viimeistelee kokonaisuuden. Pitäisi selvästi olla ennakkoluulottomampi useammin ja kokeilla tällaisia erilaisia parituksia sävyjen suhteen.

Tarkistin huvikseni luomivärien valmistuspäivät Check Cosmetic -palvelusta, ja voi kauhistus! Luomivärinelikko on valmistettu vuonna 2013 ja sillä on noin kuukausi hyllyikää jäljellä. Sinkkunappi on vielä vanhempaa perua, sillä se on saanut alkunsa tehtaalla jo vuonna 2009. Onneksi luomivärejä on pidetty hyvin ja käytetty hygieenisesti, eli niihin ei ole kertynyt rasvajäämiä tai muita epäpuhtauksia (bakteerit kun eivät kuivassa puuteriympäristössä kykene elämään). Vaikka olenkin itse auttamattoman lepsu etenkin puuterituotteiden kanssa, en suosittele tätä muille! Vanhat meikit kuuluvat roskikseen, varsinkin jos ei ole varma niiden menneisyydestä.

On jotenkin ihanan ylellistä tehdä meikki kokonaan saman merkin tuotteilla. Chanelilla tehdyssä meikissä tuli hienostunut olo, vaikka muuten en ollut pukeutunut erityisen kalliisti. Erityisen tästä meikistä teki se että se on juuri Chanel-meikki, olkoonkin että multa löytyy samanlaisia luomivärisävyjä myös muista paleteista. Chanelin laukkuun ei ole varaa, mutta voin hankkia elämääni chaneliutta myös meikin kautta.

 

Onko sinulla luksustavara, jonka käytöstä ilahdut joka kerta vai hirvittääkö ylellisyystuotteiden hinta? Panostatko kenkiin, laukkuihin vai huulipunaan?

 

Comments

  1. Kaunis meikki! Ylelliset meikkituotteet piristää arkea ja on tarkoitettukin käyttöön 🙂 Itse en tosin omista mitään kovin kalliita meikkejä- tai jos omistan niin olen löytänyt ne juurikin alelaarista.
    Itse panostan myös laukkuihin ja kenkiin, koska niitäkin tulee käytettyä usein ja laadukkaana ne kestävätkin vähän paremmin.

    -Charlottaeve / Charlottaeve.com

    • Alelaari on kyllä munkin huippulöytöjen aitta! Sieltä saa hyvällä hinnalla vaikka minkämoisia tuotteita, jos on tarkkana ja jaksaa tarkkailla esim. kausikokoelmien poistumistahtia 🙂

      Myös mun laukut ja kengät on laatuversioita. Liian monta kertaa olen ostanut halvat kympin tai parin tennarit ja joutunut kahden kuukauden päästä korvaamaan ne uusilla. Tosin niidenkin kanssa bongailen aina tarjouksia, ja ostan muutenkin vain tarpeeseen. Haaveilen siitä, että mulla olisi vaihtumaton kokoelma aikaa ja trendejä kestäviä vaatteita ja asusteita 🙂

  2. Onko kallis kosmetiikka parempaa kuin halpa? Voisitko tehdä postauksen, missä vertailet erilaisia kosmetiikka merkkien hinta-laatusuhdetta?

    Kalleimmat yleellisyystuotteet omistaa mun hevonen ? Itse suosin myös kirppareilta löytyviä merkkilaukkuja ja vaatteita. Mielestäni on edullisempaa ostaa Guess/Nike/Peak Performance yms vaate käytettynä kuin samaan hintaan H&M, Seppälä yms perusvaatekaupoista uutena.

    • Hmmm. No jos suoraan sanon, niin on ja ei ole. Jokaisella sarjalla on sekä huippu- että hutituotteita, eikä kallis hinta välttämättä ole tae laadusta. Vielä muutama vuosi sitten olisin sanonut että meikkipohjissa kannattaa panostaa kalliimpaan (ns. selektiiviseen), mutta enää en ole niin varma. Markettimerkeiltä on tullut ihan loistavia tuotteita myös sillä saralla. Ehkä sävyjen puute on markettimerkkien suurin ongelma.

      Lisäksi laatuun vaikuttaa tuotteen riittoisuus, pakkaus (hygieenisyys/kätevyys) ja suurimpana tietysti sopivuus käyttäjälleen. Yksioikoisesti ei siis voi sanoa, että kallis olisi halpaa parempi. Jos mulle täydellinen meikkivoide maksaisi 70e, maksaisin sen hinnan riemuiten enkä kokisi sitä kalliina: saanhan sillä takuulla joka tilanteessa toimivan, oikean sävyisen ja kaikin puolin täydellisen tuotteen. Yleensä välttelen blogissa hinta-laatu-suhteen arviointia, sillä mä en osaa sanoa mikä jollekin toiselle on kallis ja toiselle halpa. Jos ripsiväri on ainoa meikki mitä käyttää, niin 30e ripsari voi olla ihan kohtuuhintainen muutaman kerran vuodessa ostettuna. Jos taas meikkaa paljon ja ripsaria kuluu, toivoo tietysti että ripsarin saisi puolta halvemmalla.

      Kiitos loistavasta postausideasta, laitan ajatuksen muhimaan 🙂

  3. Jotenkin ihan hyper-ihana tuo viimeinen kuva :)) Yhtäaikaa herkkä, suloinen ja vähän ”tuhma”, kiitos smokey-silmien 😛

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

© 2022 Miten niin liikaa? · on Genesis Framework