Kurssimuijan kokemuksia

Reilu vuosi sitten kirjoitin syntymäpäiväni alla tekstin, jossa pohdin mitä haluan 30 vuotta täytettyäni tehdä. Postaus oli hyvä sysäys erilaisiin kokemuksiin ja vuoden aikana olen toteuttanut monia näistä kirjaamistani asioista. Erityisesti teksti johdatti minut erilaisten kurssien ja itseopiskelun äärelle ja 12 kuukauteen on mahtunut useita luovien alojen kursseja, joilla olen käynyt oppimassa uutta. Nyt haluan omalta osaltani kerrata kurssien antia ja suositella kursseja ja harrastuksia, jos vaikka joku muukin löytäisi kutsumuksensa näistä mun aika käsityöpainotteisista kurssikokemuksistani.

Kädet saveen keramiikkakurssilla

Moni muistanee peruskoulusta ankean punasavella rakentelun, joka yleensä päättyi muodottomiin möykkyihin tai sirpaleiksi hajonneeseen äitienpäivälahjaan. Nykyaikana keramiikkakurssit ovat kuitenkin jotain ihan muuta ja savi-illoissa pääsee muovailemaan halunsa mukaan käyttöastioita, veistoksia tai kukkaruukkuja. Myös lasittamista pääsee kokeilemaan halutessaan itse, mutta tarjolla on myös kursseja joissa vetäjät toteuttavat tämän suht vaativan vaiheen.

Aloitin keramiikkaintoilun Savisiskon supersuosituilla kertakursseilla. Siellä sai intensiivisen sukelluksen saven maailmaan ja yksinkertaisiin käsinrakentamisen tekniikoihin. Koska olen ilmeisesti jonkinlainen supersuorittaja, yhden tai kahden astian sijaan toteutin neljän pienen kahvimukin sarjan ja viimeisen 20 minuutin aikana väkersin kasaan minikokoisen kukkaruukun. Omista toimistani poiketen suosittelen ottamaan rauhallisemmin ekalla kerralla.

Sittemmin jatkoin keramiikan muovailua aikuisopiston kurssilla. Valitsin vapaamuotoisen kurssin, jonka löyhä ohjeistus sopi hyvin luovalle luonteelleni: ensimmäisinä kertoina muovailtiin savesta mitä haluttiin ja viimeisellä kerralla kokeiltiin lasitusta. Vaikka työtapa oli vapaa, oli mukana opettaja joka avusti vaikeissa vaiheissa ja neuvoi, jos vaikkapa lasitus oli vierasta. Työtapani muistutti jälleen tehdasmaista suorittamista, sillä tein neljä mukia, viisi lautasta, kukkaruukun ja joulukoristeita. Tällä hetkellä harkitsen sarjakorttia läheiselle keramiikkapajalle, jos vaikkapa osaisin nyt ottaa hieman rauhallisemmin.

Kenelle keramiikkakurssi sopii? Kädet likaantuvat tässä hommassa varmasti, joten siistiä sisäharrastusta haluavalle savi tuskin on oiva työskentelymateriaali. Keramiikan muotoilu opettaa sietämään epäonnistumista, epätäydellisyyttä ja astumaan pois suorituskeskeisyydestä, joten vaativuuteen taipuvaiselle savihommat ovat oiva irti päästämisen keino.

Modernin kalligrafian taikaa

Olen harrastanut kalligrafiaa ala-asteella, mutta sen jälkeen harjoittelu on jäänyt vähäiseksi. Script Creativen kurssi pompsahti Facebookin uutisvirtaan ja kysyin heti, lähtisikö Mustaa Kajalia -blogin Heidi kanssani verestämään mustekynämuistoja. Onneksi Heidi lähti messiin, meillä oli tosi hauskaa!

Script Creativen kurssilla opittiin niin sanottua modernia, vapaata kalligrafiaa. Perinteinen kalligrafia perustuu monilta osin tietynlaisiin fontteihin, joita pyritään jäljittelemään mahdollisimman tarkkaan. Kun tietyn fontin taitaa tarpeeksi hyvin, voi alkaa ottaa enemmän vapauksia. Modernissa kalligrafiassa taas kirjoittajan oma luovuus on avainasemassa ja perinteisestä kirjainsuunnittelusta lainataan oikeastaan vain terän liike, paine ja työskentelyasennot – muuten pyritään luomaan oma, persoonallinen tyyli kirjoittaa.

Kurssi oli intensiivinen sukellus kalligrafian maailmaan ja mahtavaa oli, että mukaan sai käytetyn kynän, pullollisen mustetta ja tietysti ohjeet kotona tapahtuvaa harjoittelua varten. Aluksi pelkkä viivan veto on hullun vaikeaa, mutta käden harjaannuttua on ihana huomata miten pystyy yhdistelemään kirjaimia toisiinsa sanoiksi ja miten asettelu kehittyy. Tässä jos missä kehitys kannustaa eteenpäin! Nyt olenkin jo siirtynyt tavallisesta kalligrafiakynästä oblique-varteen, joka tuntuu sopivan omalle käsialalleni paremmin. Kalligrafiaharrastuksen myötä teen usein onnittelukortit ystäville itse ja vaikkapa naimisiin menijälle kurssi on oiva tapa oppia kirjoittamaan kauniisti esimerkiksi paikkakortit tai ruokalistan.

Script Creativella on tulossa useita workshopeja ja myös jatkokursseja sekä sivellintekstausta. Kaikki avoimet kurssit löytyvät täältä.

Kenelle kalligrafiakurssi sopii? Vaikka voisi luulla, että kaunis käsiala tai piirrustustaito auttaa kalligrafiassa, ei kumpikaan ole välttämättömyys kalligrafiaharrastuksen aloittamiselle. Script Creativen Aini itse asiassa kertoi, että hänen tavanomainen käsialansa ei ole erityisen selkeää tai kaunista. Kalligrafiakurssi sopii mielestäni todella monelle ja siitä saisi hauskaa tekemistä esimerkiksi synttäreille tai polttareihin.

Perinteitä kunnioittaen ryijykurssilla

Ryijykurssi on paitsi kursseistani erikoisin, myös kallein panostus. Moni perinneryijyjä kutonut tietää, että ryijyyn kuluu paitsi aikaa myös rahaa. Varsinkin iso ryijy vaatii kiloittain erikoiskäsiteltyä ryijylankaa, joka kestää valoa. Myös tarpeeksi kestävä, venymätön ja ripustamiseen sopiva ryijykangas ottaa osansa materiaalimaksuista kun ryijy tehdään käsin ommellen. Kaikesta huolimatta halusin ehdottomasti tehdä ryijyn, sillä sekä isoäitini että äitini ovat valmistaneet ryijyjä ja koin, että perinteen ylläpitäminen on jo sinällään hieno juttu.

Helsinkiläisellä Kutomo Craft Studio -pajalla järjestettiin mielenkiintoinen ja omassa mittakaavassaan ainutlaatuinen ryijykurssi, johon ilmoittauduin oitis. Kurssilla nimittäin aloitettiin ryijy omasta kuvasta, jolloin ei tarvinnut tyytyä valmiisiin ja sangen perinteisen oloisiin ryijymalleihin. Moni oli valinnut ryijyn aiheeksi oman lemmikin ja niin tein tietysti minäkin, ja parhaillaan työn alla on siis perhoskoiraryijy.

Parasta oli, että kurssi oli laadukkaasti toteutettu. Vetäjänä toimi Iltamaa-yrityksen Jenni, joka on itse asiassa kehittänyt ryijysuunnittelun tueksi kokonaisen ohjelmiston. Ohjelmiston avulla Jenni muokkasi kuvasta ryijymallin, laski langanmenekin ja tilasi kaikki tarvikkeet suoraan kurssille. Kurssilla hän opasti peruspistojen tekoon, lankakartan kokoamiseen ja antoi hyödyllisiä vinkkejä työn edetessä. En esimerkiksi tiennyt, että ryijytyössä kannattaa käyttää koko työn ajan samoja saksia ja samaa työskentelyalustaa – näin jälki on aina samanlaista. Ryijyn ollessa satojen tuntien työ, kurssilla ei ehditty työn loppuun asti mutta mukaan sai ohjeet ryijyn viimeistelyyn, käänteiden ompeluun ja ripustukseen.

Ryijyn teko ei toki aina ole kallista ja mitä pienempi on ryijyn koko, sitä edullisempia ovat myös materiaalikustannukset. Omasta ryijystäni tulee kuitenkin iso, sillä halusin siitä värivaihtelultaan yksityiskohtaisen ja tämä nosti materiaalien hintaa useisiin satasiin. Lisätietoa Jennin järjestämistä kursseista löytyy täältä ja Kutomon käsityökursseista puolestaan täältä.

Kenelle ryijykurssi sopii? Ryijyn teossa auttaa, jos on luonteeltaan kärsivällinen ja pitkien projektien ystävä, mutta meille muille ryijyn teko opettaa hyvällä tavalla pitkän projektin antoisuutta. Jos ryijyä ompelee vaikkapa 3 riviä viikossa, ei isoonkaan työhön kulu loppujen lopuksi muutamaa kuukautta pidempää aikaa.

Luovaa kirjoittamista Anu Silfverbergin johdolla

Olen satunnaisesti tilannut tutkivan journalismin Long Play -julkaisua, jonka kautta tarjoutui mahdollisuus osallistua luovan kirjoittamisen kurssille taitavan toimittaja-kirjailija-moniosaaja Anu Silfverbergin opastamana. Kaksipäiväisellä kurssilla käytiin läpi useita harjoituksia suorastaan tykittelevää tahtia, jotta mahdolliset kirjoituslukot vältettäisiin ja saataisiin rutiinia kirjoittamisen aloittamiseen. Huippuhyvä, henkisesti väsyttävä kurssi antoi uusia näkökulmia kirjoittamiseen ja luovuuteen. Kurssin jälkeen olen tuntenut, että kirjoittamisen aloittaminen (sekä töissä että vapaa-ajalla) on usein helpompaa ja vaikka jäisin jumiin, osaan nyt käsitellä jumittumista eri tavoin – sen sijaan että sulkisin läppärin ja kyhjöttäisin nurkassa lyötynä. Anulta on ilmestynyt myös oiva luovan kirjoittamisen opas Sata sivua – tekstintekijän harjoituskirja, joka on ollut kurssista asti tilauslistallani.

Kenelle luova kirjoituskurssi sopii? Long Playn kurssit sopivat erityisesti työkseen kirjoittaville, romaania työstäville tai muuten vain luovuuttaan kirjallisesti herätteleville tyypeille. Kurssilla ei keskitytä kielioppiseikkoihin tai oikeakielisyyteen, joten tuomitsemista ei niiden suhteen tarvitse pelätä. Tyhjän paperin kammo, sisällön keksimisen vaikeus ja kirjoitustyön edistymättömyys ovat kaikki hyviä kimmokkeita kurssille.

Mistä lähteä etsimään itseä kiinnostavia kursseja? Suosittelen erityisesti tutustumaan aikuisopistojen ja työväenopistojen tarjontaan. Olen käynyt opistossa muun muassa laajan Photoshop-kurssin, joka oli avuksi myös töissä. Myös ammattikorkeissa ja avoimessa yliopistossa voi suorittaa useita työtä tukevia kursseja suhteellisen edullisesti. Tässä tekstissä vinkkasin myös näistä yksityisistä toimijoista, jotka järjestävät avoimia kursseja tai sovittuja kursseja esimerkiksi ohjelmaksi erilaisiin tilaisuuksiin.

Kurssien varaamisessa kannattaa olla nopea – itse olen jäänyt rannalle jo kolmesta keramiikkakurssista, kun en tajunnut ilmoittautumisen alkaneen jo keväällä! Olen myös lähes poikkeuksetta käynyt kursseilla yksikseni, vain kalligrafiakurssille kysyin Heidiä mukaan.

Oletko innostunut kursseista? Mistä taidosta haaveilet?

Mitä mieltä olet?
Tykkään Ihana Haha Vau Nyyh Pöh

Comments

  1. En oikeastaan, olen yhden ainoan kerran käynyt elämässäni kurssilla ja sitä kestikin kolme vuotta. Kävin öljyvärimaalauskurssilla, tykkäsin tosi paljon. Ehkä joku päivä palaan vielä sen pariin, tykkäsin meinaten kovasti, siitä varmaan kertoo kolme uskollista vuottakin, kun vietin yhden illan viikossa maalaten. 🙂

    Musta on varmaan tullut tylsä, kun en saa päähäni yhtään mitään, mitä haluaisin juuri nyt palavasti osata, ehkä sellainen vielä joskus tulee?

    • Oi että, tuo osoittaa jo sitoutumista! Maalauskin olisi kyllä ihana harrastus, mutta sitä tekisi yhden kurssin sijaan mieluummin just säännöllisesti – näkisi ehkä jotain kehittymistäkin 😀

  2. Kurssi-innostuja täälläkin! Vihdoin koulut käytynä ja toimistotyörytmin vapauttamat illat ja viikonloput oikein odottavat kursseja 🙂 Nyt listalla valokuvaus- ja maalauskurssit, joista jälkimmäiseen toivon saavani keväälle pitkän viikottaisen kurssikokonaisuuden.

    • Oi että, molemmat kurssit kuulostaa ihanilta! 😍 Maalaus kiehtoo mua myös kovasti, olisi mukava päästä oppimaan eri tekniikoita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

© 2019 Miten niin liikaa? · on Genesis Framework