Pois mukavuusalueelta: harmaa-hopea smokey

Harmaa on yllättäen yksi vaikeimmista väreistä minulle meikissä. Siksi olinkin yllättynyt, kun tartuin YSL:n lanseerauskemujen edellä harmaa-hopea-musta-luomivärikolmikkoon. Suorastaan ylitin itseni ja vetäisin vielä huulillekin metallinhohtoista harmaata!

Kuvia ottaessa tuli hieman kiire (ai miten niin piti jo olla bussissa), joten irtoripsien liima ei täysin ehtinyt kuivua. Nuo superhyvät ja helppokäyttöiset ripset ovat muuten Sweed Lashes By Terry Tête à Tête -aksenttiripset (mainoslinkki). Ripset ovat mitaltaan reilu puolikkaat, joten ne tuovat irtoripsiefektin ilman hankalaa asettelua. Olen käyttänyt näitä PR-näytteiksi saamiani ripsiä jo melkein kymmenen kertaa, ja silti räpsyttimet näyttävät edelleen priimoilta!

Muuten silmämeikki on Smashboxin käsialaa. Merkin uudet Photo Edit Eyeshadow Trio -luomiväripaletit sisältävät kolme luomiväriä ja hopea-harmaa Punked on mahtava kokonaisuus, jolla saa tehtyä smokeyn ongelmitta. Pienenä kikkana lisäsin rajauksen ulkosiiven alle hopeaa – aika kiva lisä, eikö!

Huulilla on niin ikään Smashboxia. Always On Liquid Lipstick on yksi suosikeistani mitä tulee nestemäisiin huulipuniin ja tässä meikissä huulia koristaa Metallic-versio sävyssä Punked Rock. Punk-vibat ovat siis meikin juju tuotteiden nimiä myöten.

Onko saavutettu lopputulos mielestäsi savuavan kuuma vai hiilenviileä suttu?

Milloin meikkasit viimeksi voimakkaasti? Mikä on sulle vaikein väri meikissä?

Tekstin tuotteet saatu PR-näytteinä.

Mihin käyttää eteerisiä öljyjä?

Suosikkeihini eteerisistä öljyistä lukeutuvat Frantsilan laventeli* ja mandariini*, jotka ovat myös mahtava yhdistelmä.

Teksti sisältää mainoslinkkejä*

Eteeriset öljyt ovat olleet minulle aina sokea piste, sillä en ole oikein osannut käyttää niitä. Ainut käyttötapa minkä ennestään tiesin, oli öljyn lisääminen tuoksulyhtyyn – aika ysäriä, eikö? Huonetuoksut eivät kuitenkaan ole ihan mun juttu, olenhan pyrkinyt esimerkiksi pyykeissä ja kodin puhdistusaineissa tuoksuttomuuteen tai vähätuoksuisuuteen.

Halusin kuitenkin PR-näytteinä kertyneet eteeriset öljyt jotenkin käyttöön ja otin selvää, mihin kaikkeen niitä voisi lisätä. Nyt olen löytänyt arkeeni ne omat tavat käyttää öljyjä, eikä öljypurkkien tarvitse enää pölyttyä laatikossa!

Pyykkietikka – ekotrendikäs raikastaja

Olen käyttänyt marseillesaippuaa pyykinpesuun jo vuoden ajan, joten oli luonnollista kokeilla ensimmäisenä tee-se-itse-versiota pyykkietikasta. Etikkaa on iät ja ajat käytetty pyykinpesussa huuhteluaineen tavoin, sillä se poistaa vaatteista hajuja ja tuo niihin raikkaan fiiliksen, sellaisen mitä yleensä huuhteluaineilla tavoitellaan. Pyykkietikka on yksinkertaistettuna etikkaa, johon on lisätty jokin tuoksu – minun tapauksessani eteerisen öljyn tuoksu.

Toistaiseksi en ole tehnyt pyykkietikkaa valmiiksi pulloon, vaan laitan koneen huuhteluainelokeroon tavallista etikkaa noin puoliväliin ja lisään 3-6 tippaa eteeristä öljyä sekaan. Laventelia laitan lakanoihin, mandariinia ja appelsiinia vaatepyykkiin ja FLOW Kosmetiikan Love Potion -sekoitusta pyyhkeisiin. Pyykkietikka toimii ja raikastaa pyykin hyvin, ja huuhteluainemaisen tuoksun saa sovitettuna itselle tarpeeksi mietona ja luonnollisena.

Eteerisiä öljyjä käyttääkseen ei tarvitse olla vannoutunut ekofanaatikko. Frantsilan eteeristen öljyjen valikoima löytyy täältä.*

Vartalovoide DIY-tyypeille

Vaikka en ole kovin kiinnostunut valmistamaan kosmetiikkaa itse, tykkään ajatuksesta tehdä esimerkiksi vartalotuotteita omilla tuoksuilla. Helpoin tapa tehdä kuivan ihon vartalovoide on käyttää puhdasta karitevoita (tunnetaan myös shea-voina), johon lisätään haluttu määrä eteeristä öljyä tuoksuksi. Karitevoi vatkataan sähkövatkaimella kulhossa vaahtomaiseksi, jotta siitä tulee notkeaa ja eteerinen öljy sekoittuu mukaan. Tämän jälkeen karitevoin voi pakata haluamaansa purkkiin. Kasvivoin ja -öljyn kanssa kannattaa pitää huoli välineiden puhtaudesta ja ennen kaikkea kuivuudesta: yksikin tippa vettä voi saada voiteen pilaantumaan nopeasti!

Puhdasta karitevoita saa esimerkiksi Flow Kosmetiikalta. 150 millilitran pakkaus on nyt Hyvinvoinnin Tavaratalossa tarjouksessa 12€.*

Tuoksuöljy – luonnollinen hajuvesi

Frantsilalla on ihana Apotheracy-konsepti, joka mahdollistaa oman hajuveden teon käyttämällä erilaisia eteerisiä öljyjä. Tuoksuöljy valmistetaan jojobaöljy-pohjaan ja siinä huomioidaan alkutuoksu, sydäntuoksu ja pohjatuoksu sekä tietysti erilaisten yrttien ja eteeristen öljyjen vaikutukset esimerkiksi mielialaan. Lisää tuoksuöljyn valmistamisesta voi lukea esimerkiksi TRE-kaupan sivuilta.

Mikään ei kuitenkaan estä kokeilemasta oman tuoksusekoituksen tekoa kotona. Vaikka eteerisiä öljyjä olisi saatavilla vain muutama, takaan että niistä saa vaikka minkälaisia yhdistelmiä tehtyä. Aiemmin keväällä olin Frantsilan tuoksutyöpajassa, jossa valmistettiin oma tuoksu ja vaikka kaikilla osallistujilla oli täsmälleen samat ainesosat käytössä, tuloksena oli silti hyvin erilaisia tuoksumaailmoja. 10 millilitran pulloon käytettiin muistaakseni 10-12 tippaa öljyä.

Öljyyn perustuvan tuoksun kesto iholla ei ole yhtä hyvä kuin perinteisillä hajuvesillä, mutta mietoutensa ansiosta se sopii myös heille, jotka eivät välitä tavanomaisen hajuveden tuomasta fiiliksestä. Omaa tuoksuöljyäni olen tykännyt käyttää etenkin kesällä, kun perinteiset hajuvedet tuntuvat liian vahvoilta.

Käytätkö eteerisiä öljyjä? Miten ja missä?

Tekstissä esiintyvät tuotteet saatu PR-näytteinä.

Ihonhoitoharha

Olen kirjoittanut blogia kauneudesta ja kosmetiikasta vuodesta 2011 lähtien. Suunnilleen saman ajan olen havainnoinut kosmetiikan käyttäjien asenteita tuotteita kohtaan ja nykyään teen sitä myös työkseni. Yksi asia, mihin toistuvasti olen vuosien varrella törmännyt, on ehdoton tietylle tuotteelle tai tuotesarjalle omistautuminen kaikki ongelmat ratkaisevana viisasten kivenä. Yleensä hehkutuksen taustalla on anekdoottimainen kertomus, jossa iho muuttui taianomaisesti paremmaksi heti tiettyyn sarjaan siirtymisen jälkeen. Näitä kertomuksia ja kokemuksia hyödynnetään tuotemerkkien markkinoinnissa, mutta erityisen valloillaan ihonhoitoharha tuntuu olevan verkostomarkkinoiduissa tai ideologisesti profiloituneissa tuotteissa.

Miksi kutsun tätä ihonhoitoharhaksi? Siksi, että on todennäköistä, että yksittäisen käyttäjän kokemuksen taustalla vaikuttaa se, että käyttäjä on alkanut ylipäänsä hoitamaan ihoaan – ei väliä mikä sarja tai tuote on käytössä, sillä verrattuna aiempaan hoitamattomuuteen iho tuntuu ja näyttää paremmalta joka tapauksessa. (Toki tässä täytyy poissulkea allergiat, ihosairaudet ja yliherkkyydet joiden vuoksi vain muutamat tuotteet voivat oikeasti sopia tietylle iholle.)

Oletetaan, että perusterve ihminen siirtyy täydestä ihon hoitamattomuudesta puhdistus- ja kosteutustuotteiden käyttöön. Vähän sama, kuin pelkkää mäkkäriruokaa nauttinut syöjä siirtyisi esimerkiksi paleo-ruokavalioon. Kosmetiikan käyttäjä yllättyy, kun iholla on vähemmän epäpuhtauksia ja se tuntuu pehmeämmältä. Ruokavaliotaan muuttanut tyyppi puolestaan huomaa olon parantuvan ja kilojakin saattaa karista. Molemmat tekevät päätelmän, että juuri kosmetiikkasarja X ja ruokavalio Y ovat avainasemassa paremman olon saavuttamiseen. Tämä johtaa usein valaistuneen hurmoshenkiseen valistukseen lähipiirille ja sosiaaliselle medialle. Jokainen meistä on varmasti joskus sortunut samaan!

Todennäköisesti (allergiat, yliherkkyydet ja sairaudet poislukien) kuitenkin mikä tahansa ihon hoitaminen tai mikä tahansa ruokavalio olisi tuonut samankaltaiset lopputulokset. Toki tämä on hyvin suoraviivaista pohdintaa ja jokaisen iho ja elimistö toimii eri tavalla ja voi saada hiukan enemmän hyötyä jostakin toisesta rutiinista tai ruokavaliosta, mutta ”maalaisjärjellä” ajateltuna ihminen usein vetää yhtäläisyysmerkit juuri tietyn tuotteen tai hiilarimäärän ja paremman olon välille. Eikä siinä mitään, jos se toimii itselle: se ei vain ole koko totuus, pikemminkin pieni osanen siitä.

Blogini on hyvä esimerkki siitä, että samalle iholle voi sopia niin selektiivinen kosmetiikka, apteekin ihonhoito, hoitoloissa myytävä kosmetiikka, korealaiset trendituotteet ja luonnonkosmetiikan sertifioitu ihonhoitorutiini. Olenkin itse oppinut kantapään kautta sen, että se että ylipäänsä hoitaa ihoa on tärkeämpää kuin millä tuotteilla sen tekee. Tuotesarjan tai erillisten tuotteiden valinnassa voi siten painottaa hintaa, eettisyyttä, tuoksuja, tuntumaa tai tiettyjä ainesosia halunsa mukaan. Toki aina voi lähteä hifistelylinjalle ja vaatia esimerkiksi tieteellistä tutkimusta tuotteiden taustalla, mutta oletan että tavalliselle kosmetiikan käyttäjälle arkinen kokemus paremman tuntuisesta ihosta on tärkeämpi kuin spekulatiivinen peptidiyhdiste tai erityistä tuntemusta vaativa retinolituotteen käyttö.

Jos siis naapurin täti verkostomarkkinointivimmassaan tyrkyttää vallankumouksellisia GloSkinNY-tuotteita (nimi keksitty), voi ilman huonoa omatuntoa jatkaa Pirkka-tuotteiden käyttöä omassa rutiinissaan – ellei sitten halua ehdottomasti kokeilla jotakin uutta. Tärkeintä ihonhoidon kannalta oman kokemukseni mukaan on, että ihon suojaa auringolta, sen puhdistaa hyvin ja kosteuttaa riittävästi. Kuitenkin jos haluaa hurahtaa, kokeilla ja testata erilaisia tuotteita, se on vallan mahtavaa ja äärimmäisen hyvä juttu! Olenhan itsekin muun muassa vannoutunut Esse-tuotteiden käyttäjä. 😉

Mitä ajatuksia ihonhoitoharha herättää? Oletko kokeilija vai pysytkö tietyn merkin tuotteissa uskollisesti?

 

Kuulostiko kuvailemani ajatuskulku tutulta?

 

30 after 30 – mitä haluan tehdä kolmenkympin jälkeen


Kuva: Voikukka Photography

Täytän alle kuukauden kuluttua 30 vuotta. Nämä tasaluvut herättävät monissa kriisin, mutta toistaiseksi mulla ei ole varsinaista ikäkriisiä näkyvissä. Ennemminkin ne ohimenevät kriisit tulee erilaisista saavutuksista (jotka multa yleensä tuntuu puuttuvan) ja vertailusta toisiin ihmisiin. Siksi yritän nyt positiivista lähestymistapaa ja listaan 30 asiaa, jotka haluan tehdä täytettyäni 30 vuotta.

1. Haluan luovuttaa munasoluja.
Olen pohtinut munasolujen luovuttamista jo useamman vuoden, mutta toistaiseksi lääkitykseni estää luovuttajaksi ryhtymisen. Ehkä jo vuoden lopussa tai viimeistään ensi vuonna pääsen kokeilemaan, olisiko musta luovuttamaan!

2. Tahdon tehdä oman keramiikka-astiaston.
Ihan hullua! 😀 Olen aina hurahtanut höpsöihin käsitöihin ja keramiikka on mulle vielä tuntematon alue, lukuunottamatta traagisesti epäonnistunutta savi-stegosaurusta taideleikkikoulussa.

3. Haluan vielä harrastaa jotain intensiivisesti.
Ratsastin 15 vuoden ajan, mutta aikuisiällä en ole oikein harrastanut mitään tiettyä lajia. Käyn toki ryhmäliikunnassa ja olen kokeillut muutamia lajeja, mutta mikään ei ole sytyttänyt pidempiaikaisesti. Haaveilen baletista, tankotanssista, joogasta ja ratsastuksesta ja toivon, että vielä joskus voisin jotain näistä lajeista harrastaa ainakin lyhyen pätkän useamman kerran viikossa tavoitteellisesti.

4. Haluan opiskella luovaa kirjoittamista.
Tai terästää kirjoitustaitoja yleensäkin ja pitää aktiivisesti huolta kielellisestä ilmaisustani.

5. U, S and A
Tämä on oikeastaan ainut matkailuun suoraan liittyvä asia, jonka haluaisin kokea. Mieluiten tahtoisin jopa asua jonkun aikaa USA:ssa.

6. Rahatilanteen salliessa tahdon käydä yltiöpäisellä luksuslomalla.
Pitkän viikonlopun ajan olisi mahtava kokeilla elää kuin kuninkaallinen – vaikka ihan kotikaupungissa tai muualla Suomessa, ei edes välttämättä ulkomailla. Aluksi valikoima erilaisia spa-hoitoja ja hierontaa useammaksi tunniksi, sitten rentoutumista huippuravintolassa ja lopuksi kellahdus unelmanpehmeään sänkyyn jättimäisessä sviitissä.

7. PENTU.
Ensimmäinen koirani on jo 10-vuotias, joten jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi hankkia pikku penne kaveriksi, tai ehkä kaksi <3

8. Iso G.
Valmistuminen on viivästynyt ennen kaikkea töiden ja pitkäaikaisen sairastamisen vuoksi. Paljosta ei ole enää kiinni, mutta hitsit kun onkin vaikea yrittää kokopäivätyön ohessa järjestellä kurssien suorittamisia. Joillekin tää olis ihan helppo nakki, mutta ei tosiaan mulle.

9. Haluaisin omistaa jonkun ajattoman design-esineen.
En tiedä olisiko kyseinen esine Artekin pöytä, Fishbone-tuoli vai mikä, mutta joku hieno ja kallis design-esine olisi ihan mahtava omistaa!

10. Ulkona nukkuminen.
Olisi kiva kokea kunnon retki ja nukkua ulkosalla teltassa tai riippumatossa! Auttaiskohan mun uniongelmiinkin samalla kertaa.

11. Eettinen vaatekaappi, here I come.
Haluan löytää oman tyylini (aika lähellä olen jo!) ja koota vaatekaapin, jonka kaikki osat toimivat toistensa kanssa ja jotka ovat kestäviä, luonnonmateriaalista valmistettuja ja niin eettisiä, kuin nykyvaatetuotannolla on mahdollista. Tämä on pitkä projekti.

12. Tehdä jotain luovaa säännöllisesti.
Oli se sitten valokuvausta, maalaamista tai käsitöitä, haluan mahduttaa luovuutta arkeeni enemmän.

13. Opiskella meikkaamista.
Olisi ihanaa harjoitella meikkaamista kurssilla, osaavan opettajan MasterClassilla tai muuten kouluttautua itsenäisesti meikkaamisen ja/tai bodypaintin saralla.

14. Koti.
En tiedä tuleeko tämä olemaan rahallisesti mahdollista pääkaupunkiseudulla mulle, mutta tahtoisin omistaa asunnon jota voi sanoa kodiksi. Sellainen, jonka voi laittaa mieleisekseen ja jossa on tarkoitus asua pidempään kuin pari vuotta. Nykyinen vuokrakämppäni voisi olla aika lähellä tätä, mikäli vain olisi oma.

15. Akupunktio!
Mua on aina viehättänyt akupunktio ja olisi kiva päästä kokeilemaan hoitoa. En tiedä mitä siitä hyötyisin, mutta ehkä toimistotyöläisen hartiat terästäytyisivät pienestä piikkihommasta.


Kuva: Voikukka Photography

16. Todellinen heppaloma!
Olisi mukava päästä vanhojen heppatyttöaikojen muistoksi kunnon hevoslomalle ratsastusleirityyliin. Paikalla ei minulle sinällään ole väliä, homma voisi ihan hyvin tapahtua koto-Suomessa. Ulkomailta löytyy toki upeita vaihtoehtoja, kuten Unkarin pustaretket, Portugalin luksusleiri, Islannin vaellukset, Teksasin ranch-elämykset, Viron Muhu

17. Joogaretriitti.
Joogaloma siintää haaveissani ja etenkin juuri retriitti-tyylinen, somevapaa asetelma olisi mieleeni. Jälleen on oikeastaan ihan sama tapahtuuko retriitti Valamon luostarissa vai Etelä-Afrikassa – matkailun sijaan haluan enemmän itse kokemusta.

18. Opastaa lapsi ratsastuksen saloihin.
Kun kummitytölle kertyy tarpeeksi ikää, raahaan hänet varmasti hepan selkään! Kuinka söpöä, pikkuinen poni ja pikkuinen tyttö! En kestä!

19. Opastaa mies ratsastuksen saloihin.
Kuinka söpöä, iso heppa ja raavas mies! En kestä!

20. Instagram approved puutarhajuhlat.
Tiedättehän, ne sellaiset äärettömän kuvaukselliset juhlat ystäville ja läheisille vehreässä puutarhassa. Sellaiset haluaisin järjestää. Juhlilla olis oma hashtag.

21. Tuhlauskierros kosmetiikkaan.
Haaveilen tästä ihan luvattoman paljon. Siitä siis, että säästän tonnin tai useamman ja hassaan sen kerralla kosmetiikkaan esimerkiksi Jenkkien Sephorassa ja ostan ihan kaiken mitä mieli tekee. Äärimmäisen turhamaista, todella vastuutonta ja vastustamattoman houkuttelevaa.

22. Spagaati.
Lapsuusajan joukkuevoimistelu-aikoja muistellen haluaisin vielä päästä spagaatin. Ja ehkä muutaman muunkin jumppaliikkeen!

23. Pitkä pyöräreissu.
Tänä kesänä olen innostunut pyöräilystä ja elokuulle onkin jo pidempi 50km lenkki suunnitteilla. Jaksaisinko vielä pidemmän matkan?

24. Valokuvaus.
Tavalla tai toisella haluan kehittää kuvaussilmääni ja opiskella lisää valokuvaamisesta. Ehkä kurssi tai projekti olisi oikea osoite tämän toteuttamiseen.

25. Saada valmiiksi joku törkeän iso käsityö.
Matto, torkkupeitto, neule, ryijy – mikä vaan, kunhan saisin sen valmiiksi!

26. Suorittaa jokin minimalismi-projekti.
Haluaisin ottaa tehtäväksi jonkun minimalismiin kannustavan tehtävän tai vastaavan. Tavarasta luopuminen ja kuluttamisen järkeistäminen on jo aika hyvällä tasolla (okei, katso kohta 21) ja minimalismiin päin pyrkiminen voisi olla hedelmällistä juuri jonkin projektin avulla.

27. Puutarhurointi.
Asuin hetken asunnossa jossa oli oma takapiha, ja tykkäsin hoitaa puutarhaa. Ehkä kerrostaloonkin voisi perustaa jonkun pienen yrttipuutarhan tai vastaavan. Ainakin kokeilla.

28. Koukuttua tietokonepeliin.
Ihan kummallista, mutta haluan koukuttua johonkin tietokonepeliin! Nuorempana pelasin Simsiä ja pari vuotta sitten hankin Sims 4 -pelin, mutta sen kanssa ei oikein kertaakaan tullut sellaista huimaa 24/7-pelifiilistä.

29. Pidellä kädessä käärmettä.
Käärmeet on kiehtoneet mua aina, mutta en oo ikinä päässyt silittämään yhtäkään tai pitämään kädessä.

30. Päättää haluanko tatutoinnin.
Mun tatskahaaveet vaihtelee tatuointikuumeesta ”iih en uskallakaan”-fiiliksiin. Onneksi tässä on loppuelämä aikaa harkita asiaa 😀

Huh, näitä oli hullun vaikea keksiä. En halunnut listata mitään maailmanympärimatkoja tai vastaavia, jotka ei todennäköisesti tule toteutumaan ihan rahallisista syistä koskaan. Pyrin siihen, että näihin bucket list -kohtiin voisin vaikuttaa mahdollisimman paljon itse, eikä ainakaan suuressa osassa esimerkiksi terveys tai rahatilanne toisi älyttömiä vaikeuksia. No okei, tuo 21. kohta on edelleen vähän kyseenalainen.

 

Mitä juttuja sulla on listalla? Onko ikäkriisiä ollut tai tulossa?

 

Ihonhoitoni just nyt eli K-Beauty aloittelijoille


Teksti sisältää mainoslinkkejä.

Ymmärtenette, että välillä ei ole helppoa olla töissä kosmetiikan verkkokaupassa eikä varsinkaan kuuluisan Ostolakossa-Virven alaisena. En suinkaan tarkoita, että Virve rautaisella kädellä piiskaisi meistä työntekijöistä kaiken irti ja kiduttaisi epämiellyttävillä työtehtävillä, vaan hän päinvastoin innostaa kokeilemaan uusia juttuja ja K-Beautyn sanansaattajana on saanut monet tiimistämme innostumaan korealaisesta kosmetiikasta. Virve kohkaa jostain uutuudesta harva se työpäivä ja saa myös välillä hieman kosmetiikkarajoitteiset ruotsalaisetkin kokeilemaan trendikkäitä, uusia tuulia – puhumattakaan meistä vastaanottavaisemmista, kosmetiikkafriikeistä suomalaisista.

K-Beauty on aihealue, johon olen tutustunut pitkälti Virven kautta. Sattumalta tämänhetkinen ihonhoitorutiinini koostuu pelkästään korealaisista tuotteista, joten päätin hetken mielijohteesta esitellä rutiinini kulmakivet just nyt. Osan tuotteista olen ostanut itse, osan saanut töiden kautta ja Whamisan kasvoveden minulle on lähettänyt maahantuoja. (No okei, osa tuotteista on ehtinyt jo loppusuoralle tätä kirjoittaessa, mutta hyvä idis kaikki tyynni eikö?)

Suomen suurin korealaisen kosmetiikan valikoima löytyy työpaikaltani eleveniltä.

Whamisa Organic Flowers Toner Deep Rich -kasvovesi – Älyttömän riittoisa, lähes geelimäinen kasvovesi jossa on hurmaava tuoksu. Tuntuu, että lotraan kasvovettä paljon ja välillä jopa useita kerroksia, mutta purkki ei silti näytä olevan kuin hiukan vajaa. Whamisa hyödyntää tuotteissaan fermentoituja ainesosia, joiden luvataan olevan ravintorikkaampia ja antioksidanttipitoisempia kuin käymättömät vastineensa. Kasvovesi tuo tarvittavaa lisäkosteutta ja korvaisi varmasti kiireisellä erillisen hoitonesteen hyvin. Tykkään ihan hurjan paljon, tämä yllätti erityisen positiivisesti.

Benton Snail Bee High Content Essence -hoitoneste – Ra-kas-tan etanatuotteita, eli tuotteita joissa on hyödynnetty puhdistettua etanalimaa. Kuulostaa ällöltä, mutta toimii iholla täydellisesti. Etanaseerumi on siitä kätevä ainesosa, että se toimii hyvin kaikilla ihotyypeillä kuivasta epäpuhtaaseen. Bentonin hoitoneste on jykevän geelimäistä koostumukseltaan ja sisältää myös mehiläismyrkkyä (synteettistä, oletan). Tästäkin tuotteesta tykkään älyttömästi ja se selkeästi vaalentaa finniarpia – ominaisuus, jonka olen etanatuotteissa ennenkin huomannut.

Blithe Pressed Serum Tundra Chaga -voideseerumi – Jännittävä, voidemainen seerumi on tarkoitettu käytettäväksi iholla jopa kosteusvoiteen sijasta. Kuivalle iholle se ei aivan sellaisenaan mielestäni riittänyt, vaan käytin lisäksi kasvovoidetta. Jäykän voidemainen seerumi tuoksui makealle ja toi kokonaisuutena mieleeni toffeevanukkaan. Myös Blithen seerumi sisältää käymisteitse valmistettuja ainesosia ja muun muassa 60% pakurikääpää. Seerumi toi iholle pehmeyttä ja kuivan ihon kaipaamaa ravitsevuutta. Purkin loputtua huomasin, että voidemainen seerumikoostumus oli iholleni aivan erityisen hyväksi ja jotain jäi puuttumaan kun siirryin kosteuttavampaan, hyaluronipohjaiseen seerumiin. Kalliihko hinta, mutta korvatessaan myös kosteusvoiteen sen arvoinen.

Cremorlab Shadow-Off Eye Cream -silmänympärysvoide – Hintava, mutta ihmeellisen kirkastava voide silmänympäryksille. Tämä on Virven blogissaan kehuma tuote, josta kyllä tykkään ja olin aidon hämmästynyt sen kirkastavasta vaikutuksesta. Valitettavasti superkuiva ihoni ei kuitenkaan saanut tästä aivan niin paljon ravitsevuutta ja kosteutta kuin olisi kaivannut, mikä harmitti. Kirkastavana tuotteena Shadow-Off kuitenkin on mainio ja sopii varmasti kaikille ihotyypeille mainiosti, vaikka tuntuikin äärimmäisellä aavikkoiholla (kiitti Petra termistä!) riittämättömältä.

Cremorlab Snow Falls Melting Cream -kasvovoide – Tämä Cremorlabin huipputuote sen sijaan saa kymmenen pistettä ja kaikki mahdolliset eläinaiheiset lisätunnustukset. Purkissa kiinteä kasvovoide nimensä mukaisesti sulaa iholle ja tuo ihanan ravitsevan tunteen kasvoille. Kasvovoiteessa on raikas, mineraalinen tuoksu ja tuntuma aivan omaa luokkaansa. Harvoin törmää näin ravitsevaan mutta samalla helposti levittyvään ja imeytyvään kosteusvoiteeseen. Riittoisa koostumus ja tavanomaista isompi 60 millilitran purkkikoko tekevät Snow Falls Melting Creamista mahtavan tuotteen kaikille kuivaihoisille. Näkisin voiteen sopivan erinomaisesti myös pakkasen kuivattamalle normaalille ihotyypille tai sekaiholle.

Tämä viiden tuotteen näppärä kokonaisuus oli hyvä startti korealaiseen kosmetiikkaan ja ihastuin rutiiniin ja ideologiaan kovasti. Postauksesta jäi puuttumaan kaksoispuhdistus (siinä vaihtelen tuotteita lähes päivittäin), kangasnaamiot ja aurinkosuoja sekä tietysti kuorinnat ja muut harvemmin käytettävät tehohoidot. Niistä saisi jokaisesta vaikka erillisen postauksensa, joten pidetään tämä perus-ihonhoitoon keskittyvä juttu vähän lyhyempänä.

Oletko jo tutustunut korealaiseen kosmetiikkaan? Onko huipputuotteita löytynyt?

 

Oletko yhtä vaikutuksille altis kuin minäkin?

 

PS. Jos korealainen kosmetiikka kummastuttaa enemmän kuin ihastuttaa, suosittelen tutustumaan elevenin sivujen mainioihin ohjeisiin aiheen tiimoilta. Virven kirjoittamat ohjeet selventävät tuotteiden tarkoituksen heti ja ihonhoidon tietopankki karttuu kuin huomaamatta!

Teema: 80-luku & meikki

Se fiilis, kun synttäreille saa vihdoinkin laittautua! Ystävän synttäreitä vietettiin 80-luvun teemalla laivalla ja 80-luvun lapsina otimme toki ilon irti. Sain tehdä meikit koko meidän kaveriporukalle (joskin aikas nopsaan), mutta tietty omaan meikkiin tuli panostettua eniten.

80-luvun meikin inspiraationa toimi tietysti JUMALAINEN Madonna.

Oli aivan superhauskaa tehdä vaihteeksi todella värikäs ja huolellinen meikki, joka poikkeaa täysin normaalista. Sain hyödyntää meikkilaatikon aarteita ja juuri niitä vähän käytettyjä, laadukkaita värejä. Silmistä löytyy Sugarpillin kirkkaita mattavärejä, Make Up Storen yksittäisiä helmiäisluomivärejä ja suosikkejani MAC-pigmenttejä – etenkin tuo silmän sisänurkka tuo esiin pigmenttijauheiden uskomattoman hohdon!

Huulissa nähdään MAC Retro Matte Liquid Lip Color sävyssä Carnivorous ulkonurkassa ja Jeffree Starin nestemäinen huulipuna sävyssä Wifey sisänurkassa (mainoslinkkejä). Huulimeikki pysyi aivan älyttömän hyvin juhlan tuoksinnassa ja vain sisäosa olisi kaivannut korjailua, mikäli olisin muistanut ottaa huulipunan mukaan…

80-luvun meikki pähkinänkuoressa:

– Sotkuiset, lähes luonnontilaiset kulmat
– Värikäs silmämeikki
– Mattapintainen, punainen huulipuna
– Poskipuna levitettynä ohimoille asti (jos draping-tekniikka on tuttu, sitä kannattaa hyödyntää)
– Mattapintainen meikkipohja

Mitä tykkäät meikistä?

 

Milloin sait viimeksi laittautua kunnolla? Kenties teeman mukaan?

 

Julkkisten meikkisarjat – kuinka pitkälle henkilöbrändi kantaa?


Jeffree Star -meikkejä saa Oletkaunis.fi-verkkokaupasta. (mainoslinkki)

Uusia meikkimerkkejä tulee kuin sieniä sateella ja pienistä indie-brändeistä kasvaa isoja menestyksiä nopeasti, kunhan rakennuspalikat ovat kunnossa. Tämä on houkutellut markkinoille myös julkisuuden henkilöitä ja tuntuukin siltä, että entisen julkkishajuveden (kuka muistaa JLo-tuoksut?!) sijaan henkilöbrändin ympärille luodaan nyt meikkisarja. Nykyään julkkikselle ei riitä yhdessä olemassaolevan tuotemerkin kanssa tehty yhteistyö, vaan isoimmat julkisuuden henkilöt haluavat ehdottomasti oman, kokonaisen sarjan itselleen.

Esimerkkejä tästä kehityksestä löytyy paljon. Osalle meikkisarja on luonteva jatkumo henkilöbrändiin, kuten Jeffree Star -youtubettajalla tai Huda Kattan -meikkitaiteilijalla. Molempien meikkeihin olen päässyt tutustumaan henkilökohtaisesti: Huda Beautyn huulikiilto kuuluu lemppareihini, mutta Jeffree Starin tuotteet ovat jääneet hiukan taka-alalle johtohahmon persoonan vuoksi. Katsotaan, tuleeko niistä myöhemmin blogiesittelyä. Yllä olevassa kuvassa olevat tuotteet olen saanut maahantuojalta testiin.

 

Myös kauneusalaan suoraan liittymättömät julkisuuden henkilöt ovat polkaisseet käyntiin useita meikkisarjoja. Rihannan Fenty Beauty on niittänyt hyviä arvioita (ja mullakin on yksi tuote nyt testissä), Kardashianin suvun lukuisat meikkisarjat kamppailevat piraattituotteiden kanssa ja uusin tulokas meikkimaailmaan saadaan pian Lady Gagan Haus Beautysta.

Mikäli meikit on koostettu laadukkaasti ja niissä on kiinnostava tulokulma, ei minulla ole mitään sitä vastaan. Erityisesti Fenty- ja Huda-tuotteet vaikuttavat hyviltä, vaikka ne eivät toki tarjoa pitkäikäisten ammattilaissarjojen tuotevalikoimaa. Julkkis-meikkisarjojen ei edes haluta kattavan kaikkia mahdollisia meikkitarpeita, vaan ideana on myydä yksi tuote sieltä ja toinen tuolta. Tämä on sinällään ymmärrettävää resurssien priorisointia ja varmasti fiksua markkinointia, vaikka vaarana toki on että meikkibrändi jää ikävän tyngäksi. Tähän dilemmaan haetaan usein apua vaihtuvista kausikokoelmista.

Se mikä minua pohdituttaa julkkismeikeissä erityisesti, on brändin ikä. Tuleeko Kylie Cosmeticsista uusi Max Factor, joka on 50 vuoden kuluttua saatavilla joka marketista? Säilyykö Jeffree Starin hype, vaikka julkkis muuttaisi tyyliään tai menehtyisi? Onko tuotemerkillä mitään vetovoimaa ilman henkilöbrändiä? Tämä jää nähtäväksi, sillä vanhimmatkin vahvasti julkkisvetoiset meikkibrändit ovat kymmenisen vuotta vanhoja (Kat Von D).

Olisi mukava kuulla teidän ajatuksianne asiaan. Onko julkkis jopa liian tärkeä brändin elinkaaren kannalta?

 

Mitä mieltä olet julkkismeikeistä? Kolahtaako vai ketuttaako?

 

Hups, unohdin kertoa – mulla on otsis!

Vaikka hiusjutut ovat kerrasta toiseen blogin suosituimpia tekstejä, olen vallan unohtanut kertoa merkittävän asian: mulla on otsatukka!

Kävin leikkauttamassa uuden tukan maaliskuun alussa. Pohdin otsista tosi pitkään, mutta kyllä se vaan oli ainut oikea ratkaisu. Sain nimittäin kerralla sekä täysin uuden fiiliksen, että helpotuksen meikkaamiseen kun otsalle ei tarvitse levittää lähes lainkaan meikkivoidetta ja kulmienkin muotoilu on nopeampaa. Kiireisinä aamuina sekin on kuulkaa merkittävä säästö 😀

Otsatukka mulla oli viimeksi vuonna 2010 ja muistan jo siltä ajalta, ettei sen muotoilu ollut yhtään niin vaikeaa kuin mitä alunperin kuvittelin. Silloin malli oli todella graafinen, joten tämä uusi hapsutetumpi (hei ihan kampaajatermi eikös) malli on sen suhteen vielä iisimpi. Suihkun jälkeen föönaan otsiksen ja suoristan sen raudalla, tosin edes suoristusta ei tarvita joka kerta.

En siis toistaiseksi ole liittynyt otsatukkavihaajien kerhoon, enkä todennäköisesti liitykään. Tykkään nimittäin tästä ihan vietävästi! Vaikka hiukset olisivat perusponnarilla, tuo otsis tyyliin huolitellun silauksen. Ainoat haitat mitä keksin, ovat säännöllinen huoltoväli (lyhentämässä pitää käydä melkeinpä 3-4 viikon välein) ja se, että otsis hieman peittää silmämeikkiä.

Mun hiukset loihtii kuosiin Studio Playn Mari Arabianrannassa. (itse maksan!)

Olisiko otsatukka sun juttu? Oletko viime aikoina kokeillut jotain uutta hiusten suhteen?

 

Kiva vai kauhea?

 

Draamaa kosmetiikan kulisseissa – onko brändin asenteella väliä?

Kun löydät hyvän kosmetiikkatuotteen, pohditko brändin julkista toimintaa? En ole juurikaan joutunut pohtimaan vastausta tähän kysymykseen itse, sillä jätän itselleni jollain tavalla ongelmalliset tuotteet jo lähtökohtaisesti testaamatta ja ostamatta. Joskus käy kuitenkin niin, että huippuhyvän brändin julkinen kuva särkyy tavalla tai toisella. Milloin perustajan ympärille kehittyy draaman aineksia, milloin kyse on yrityksen asiakastietojen vuodosta tai huonosta tiedottamisesta liittyen ongelmiin. Nyt joudun pohtimaan omaa suhtautumistani Deciem-yrityksen valmistamaan The Ordinaryyn.

Tapaus: The Ordinary

The Ordinary on huikean halvoista mutta vaikuttavista ihonhoitotuotteistaan tunnettu merkki, jonka satumainen nousu kosmetiikka-alan tähtitaivaalle tapahtui nopeasti ja suurten suosionosoitusten saattelemana. The Ordinary mainostaa käyttävänsä tuotteissaan ainoastaan toimivia, vaikuttavia ainesosia ja onnistuu siksi pitämään trendiainesosista muodostuvat tuotteensa halpoina. Tieteellinen lähestymistapa näkyy tuotteiden kuvauksissa ja käyttöohjeissa jopa vaikeaselkoisuuteen asti.

The Ordinaryn perustaja Brandon Truaxe on aiheuttanut kosmetiikkamaailmassa kohahduksia etenkin Instagram-postaustensa suhteen. Truaxe hallinnoi brändin Instagram-tiliä ja vuodattaa sinne usein henkilökohtaisia kannanottojaan, brändiin liittymättömiä asioita ja jopa rasistisiksi ja hyökkääviksi tulkittuja kuvia. Kuten ylläolevasta kuvasta huomaa, ei kyseessä ensivilkaisulta ajattelisi olevan kansainvälisen kosmetiikkayrityksen virallinen Instagram-tili.

Kaikki alkoi käsitykseni mukaan alkuvuodesta, kun Truaxe julkaisi yrityksen IG-tilillä useita pitkiä viestejä. Viesteissä hän ilmoitti muun muassa lopettavansa muovin käytön tuotteissaan, irtisanovansa sisarbrändin valmistajan ja lopuksi irtisanoi myös USA:n Deciem-tiimin. Tämä aiheutti kommenttimyrskyn ja Truaxen tapa vastata kommentteihin oli kaksijakoinen: positiivisia kommentteja hän kiitti ja negatiivisia, kritisoivia tai huolestuneita haukkui, pyysi siirtymään muihin tuotteisiin ja julkaisi erään seuraajan kuvan tilillä vahingoittamistarkoituksessa (sittemmin kuva on poistettu). Osa seuraajista päätyi jopa polttamaan The Ordinary -tuotteita vastauksena yrityksen omituiseen ja harkitsemattomaan ulosantiin.

Truaxen omavaltainen viestintä Instagramissa oli vasta alkua. Pian Truaxe irtisanoi yllättäen brändin varatoimitusjohtaja Nicola Kilnerin. Yrityksen Instagram-viestintä muuttui yhä enemmän ja enemmän Truaxen henkilökohtaiseksi tiliksi. Huhtikuun lopussa Truaxe julkaisi IG-tilillä useita videoita, joissa hän suorasanaisesti pyytää seuraajia soittamaan hätänumeroon ja vaikuttaa jokseenkin tasapainottomalta. Sittemmin videot on poistettu ja uudessa ulostulossa Truaxe vakuuttaa olevansa kunnossa. Kuitenkin eilen tilille ilmestyi jälleen jopa psykoottisilta vaikuttavia videoita ja niiden sisältöä puidaan viimeisimmässä julkaistussa kuvassa. Videot on jälleen poistettu.

Koko jupakasta antaa selkeän kuvan The Cut -lehden artikkelisarja.

Kuluttajan tunnelmat

Olen tilannut omat The Ordinary-tuotteeni aikaa sitten ja käyttänyt osan loppuun. Olen kuitenkin pohtinut uusien tuotteiden ostoa: voinko tukea tuotemerkkiä, jonka ulosanti on nähtävästi täysin ammattitaidotonta ja suodattamatonta? Brändiä, jonka perustajalla vaikuttaa olevan henkilökohtainen, muille epäselvä agenda, johon hän käyttää yrityksen viestintäkanavia? Olenko vain pikkumainen, kun vaadin brändiltä siloteltua julkisuuskuvaa?

Kuten kaverini totesi eilisessä Whatsapp-keskustelussa, tulee paha olo kun seuraa ihmisen romahdusta lähes reaaliajassa. Brandon Truaxe näyttää kärsivän jonkinlaisesta mielen tasapainottomuudesta ja tarvitsee selkeästi apua. Moni kuitenkin tuntuu laittavan Truaxen käyttäytymisen ”taiteilijan ekstentrisyyden” ja Deciemin tunnuslauseen (”the abnormal beauty company”) piikkiin. Inhoan kuitenkin ajatusta, jossa luovuuden tähden ihmisen kerta kaikkiaan pitää kärsiä mielenterveydellisistä ongelmista. Hulluus ei koskaan ole edellytys tai vaatimus suurille teoille. Minusta on vastuutonta, että Deciemin omistaja Estée Lauder ei vielä ole tehnyt toimenpiteitä Truaxen auttamiseksi. Tai ehkä onkin, mutta ne eivät ole tulleet julkisuuteen.

Toisaalta ajattelen myös amerikkalaista kulttuuria ja sen meltdown-julkkiskertomusta. Amerikkalaisille julkisuuden henkilöille tuntuu olevan suorastaan välttämätöntä käydä läpi tarina, jossa suuri tähti romahtaa, sekoilee, toipuu ja pyytää julkisesti anteeksi käytöstään. Joskus julkisuustemppu on laskelmoitu, joskus täyttä totta. Voisiko kyseessä olla samanlainen tempaus, jonka tarkoituksena on kasvattaa The Ordinaryn ja Deciemin tunnettuutta? En tiedä.

Toistaiseksi olen lopettanut Deciemin Instagram-tilin seuraamisen. Ostamani tuotteet käytän myös loppuun, mutta tuskin esittelen niitä blogissa tai ostan uusia. Tällä hetkellä The Ordinary näyttäytyy minulle osittain vastenmielisenä, hukassa olevana brändinä jota en halua tukea. En tiedä, mikä saisi mielipiteeni muuttumaan. Ongelmien lakaiseminen pois näkyviltä ja IG-tililtä? Estée Lauderin vahvempi ote viestinnästä? Brandon Truaxen hoitoon hakeutuminen ja anteeksipyyntö? Vaikea sanoa.

Mitä mieltä olet brändin johtohahmon toiminnasta? Onko sillä merkitystä tuotteiden ostamisen kannalta?

 

Selvitätkö brändin taustoja vai onko tärkeintä toimiva tuote?

 

Kuka pelkää punaista silmänrajausta?

Ja otsikkoon vastauksena kaikki tietysti lähtevät nyt juoksemaan vimmattua vauhtia?! Toivottavasti ei, sillä punainen silmänrajaus toimii lookissa oikein hyvin, kunhan sävy on oikea.

Viininpunainen on aivan toinen juttu kuin paloauton ulkokuosi ja pehmeällä kynällä piirrettynä punainen väri ei hyppää silmille häiritsevänä. Metallinkultaiseen luomiväriin yhdistettynä punainen toimii aina.

Olen värikkäiden rajausten ystävä ja kannustan ehdottomasti kaikkia kokeilemaan pientä väripilkkua meikkiin. Inspistä kannattaa hakea esimerkiksi näistä vanhoista teksteistä ja kuvistani: Tummansininen puikkorajaus, Helle saa tulla ja Virkeäsilmäisen rajaus. Tuoreempaa matskua löytyy postauksista Paluu kesän kukkaistunnelmiin, Kesän ykköslempparein asia ja Urban Decay yllätti. Apua, onko mulla rajausaiheisia postauksia oikeasti näin paljon 😀

Meikissä käytetty silmänrajauskynä on NYX PROFESSIONAL MAKEUP -merkin Faux Blacks -kynä sävyssä Oxblood. Faux Blacks -kynät ovat erinomaisia juuri värirajausten kokeilun aloittamiseen: tummaksi taitetut sävyt eivät ole liian rohkeita, mutta silti tarpeeksi erilaisia tuodakseen jotain uutta meikkiin. Faux Blacks -silmämeikkikyniä on useita eri sävyjä ja niitä voi ostaa muun muassa eleveniltä hintaan 6,80 euroa. Mikäli luomien metallinen hohde viehätti, kannattaa ostoskoriin klikata myös Cosmic Metals -luomiväripaletti. (mainoslinkkejä)

 

Mikä on sun meikkikikka numero yksi, jota suosittelet aina kaikille? Kuuluuko värikäs rajaus jo repertuaariin?

 

Tekstissä mainitut tuotteet pr-näytteitä.

Kestävät punahuulet ja upea luomiväri

Kuten varmaan kaikilla, on minullakin tuotteita joihin palaan kerta toisensa jälkeen. Silloin kun haluaa fool proof -lopputuloksen ilman kikkailuja, on varastossa hyvä olla pari vakkarituotetta onnistuneeseen meikkiin. Punaisilla huulilla säväytetty kokonaisuus ei tietenkään ole priima, jos puna ei pysy huulilla tai tuntuu inhottavalta ihoa vasten. Siksi mulla on jemmassa just tämä, Lancômen Matte Shaker -huulipuna <3

Matte Shaker tuntuu huulilla ihanan kevyeltä ja pysyy huulilla moitteetta myös ilman rajausta. Nestemäisille huulipunille tyypilliseen tapaan tämä ei kuivata huulia eikä murene – kaksi älyttömän isoa etua muihin verrattuna. Matte Shakeria voi jopa lisätä päivän mittaan, mikäli se kuluu hieman huulten keskiosasta. Sanon mikäli, sillä se ei tosiaan liikahda ellei satu nauttimaan rasvaisia ruokia tai pussailemaan antaumuksella. Suorastaan ihmettelen, ettei mulle ole kertynyt näitä punia enempää kuin tämä yksi!

Myös silmämeikissä on näkyvillä yksi suosikkituotteistani, By Terry Ombre Blackstar -luomiväripuikko sävyssä Bronze Moon. Kyseinen voidemainen luomiväri pysyy ihollani suht hyvin ilman pohjustajaa ja pohjustajan kanssa lopputulos on tietysti ultrakestävä. Ombre Blackstar -luomiväreissä on ihanaa moniulotteisuutta ja jo yksi väri riittää koko luomelle, häivytys onnistuu sormin ja lopputulos on kaikin puolin bueno. Kuvien meikissä Bronze Moonille on tuotu kontrastia ihan vain tummanruskealla luomivärillä ja hitusella hohtavaa, vaaleaa sävyä. Myös Heidi Mustaa Kajalia -blogista vannoo Ombre Blackstarien nimeen, en siis ole ainut näihin hurahtanut.

Jos ostohousut sujahtivat huomaamatta jalkaan näiden kuvien myötä, molempia esiteltyjä tuotteita saa eleveniltä. Lancôme Matte Shaker -huulipunaa saa useassa eri sävyssä (omani on Kiss Me Cherie) ja hinnaltaan puna on 22,30 euroa. By Terryn luomiväriä saa niin ikään useissa väreissä ja hintaa tällä varsin riittoisalla tuotteella on 29 euroa. Osa sävyistä on näemmä tarjouksella 20 euron hintaan, joten ne kannattaa myös tsekata! 🙂 (mainoslinkkejä)

Matte Shakerista löytyy aiempi esittely tästä postauksestani ja Ombre Blackstar on esitelty aiemmin täällä.

© 2018 Miten niin liikaa? · on Genesis Framework